Perustus
Wikikko - koko kansan taitopankki
Voit vapaasti heti nimettömänä korjata ja lisätä tekstiä painamalla yläreunassa näkyvää muokkaa-painiketta. Paina lopuksi Tallenna sivu-painiketta.[muokkaa] Yleistä
PERUSTUKSIIN LIITTYVÄT KYSYMYKSET OVAT OSA RAKENNUSVALVONTAA JA AMMATTILAISTEN OHJAAMIA. Tällä sivulla olevat esimerkit on esitetty, koska osa rakentajista ei halua käyttää muita kuin luonnonmateriaaleja ympäristö- ja talouskysymyksistä johtuen.
Arvoisaa hirsityötä ei sovi pystyttää minkätahansa perustuksen päälle. Rakennuksen paikka on aina korkeammalla ympäröivästä maasta. kuivalla ja tukevalla pohjalla. Huonosti perustettu rakennus pahimmillaan vajoaa maahan tai lähtee joltain osin kallistumaan vajoaman suuntaan. Tästä seuraa lattioiden vinoutuminen, rakoja seinissä ja ovien ja ikkunoiden käyttäminen hankaloituu. Pahimmillaan rakenteet lähtevät vääntämään tulihormeja tehden niihin rakoja ja altistaen rakennuksen tulipalolle. Hirsikehikko sinänsä kestää kyllä tällaisen vääntymisen ja suoranaista vaaraa ei ole, mutta ajan myötä tilanne saattaa vain pahentua. Kehikko voidaan nostaa takaisin muotoonsa ja tehdä uusi perustus, mutta tämä työ on sitä työläämpää mitä isompi rakennus on kyseessä ja mitä enemmän sisärakenteita on olemassa. Kehikon painuminen lähelle maanpintaa altistaa myös alimmat hirsikerrokset kosteudelle ja lahoamiselle. Nykyään hyvä perustus hirsirakennukselle on pilariperustus ja riittävän hyvin eristetty lattiarakenne. Tällöin kehikko on selkeästi ilmassa maasta ja sen alitse pääsee kulkemaan ilma. On kuitenkin hyvä muistaa että lumeton maa rakennuksen alla jäätyy helpommin, joten perustuksien on oltava asianmukaiset. Betoninen jatkuva sokkeli maanvaraisella betonilaatalla on myös mahdollinen tai jatkuva sokkeli rossipohjalla ja kissankoloilla. Valintaa tehdessä kannattaa myös miettiä miltä komea hirsirakennus näyttää betonisen sokkelin päällä. Hirsirakennuksen perustusta tehdessä noudatetaan siis samanlaisia periaatteita kuin muidenkin rakennusten perustamisessa.
Suomessa maanlaatu vaihtelee pettävästä savesta aina kallioon. Perustusten vaatimusten kyseiselle rakennukselle selviävät rakennuspiirustuksista, jotka arkkitehti tai muu asiantuntija on piirtänyt ja ne myös vaaditaan rakennuslupaa varten. Vanhoja rakennuksia korjatessa ja uusiakin rakennettaessa seuraavia ohjeita voi käyttää apuna.
Perustuksen korkeus maanpinnasta vähintään 300 mm (Suomen Rakentamismääräyskokoelma C2, 5.1)
[muokkaa] Käsitteitä
Perustus.
Sokkeli.
Antura. Levennys sokkelin alla.
[muokkaa] Mittatarkkuus
- Päämitoissa eli perustuksen pituudessa ja leveydessä pitäisi pyrki -5, +10 mm tarkkuuteen
- Ristimitassa +-5...10 mm tarkkuuteen
- Väliseinien mitoituksessa +- 10 mm tarkkuus
- Ankkuripulttien sijainti +- 10 mm
- Yläpinnan korkeusasema -5, +0mm
- Alle 20 mm korkeuseron voi korjata puulla, suurempi tasataan betonivalulla.
[muokkaa] Hirren ankkuroiminen perustukseen
Hirsirakennus ankkuroidaan perustuksiin ensimmäisestä eli alimmasta hirsikerrasta. Yleisin tapa on perustuksia tehdessä valaa perustukseen harjateräs tappeja joiden halkaisija on vähintään 8 mm. Tappien määrä on pituudesta riippuen vähintään 2 kpl per hirsi. Tappi tulee yleensä hirren keskilinjalle ja sitä varten asennusvaiheessa porataan hirteen oikeaan kohtaan reikä työmaalla. Tappia asetettaessa on huomattava että hirren on tarkoitus tulla perustuksen ulkoreunan ulkopuolelle muutama sentti eli perustus hirren alapuolella on sisemmällä, tämä on yleensä pari senttiä. Tähän ulkonevaan osaan sahataan nk. tippaura. Perinteisesti ja vielä nykäänkin ei ole tarvetta näissä myrskyissä mitoittaa tappia hirren läpi ja taittaa ylitulevaa päätä ensimmäiseen varaukseen poikittain. Tällainen taittaminen ei mahdollista kallistuvan hirsirakenteen oikaisemista lisäämällä jotain pilarin ja alimman hirren väliin katkaisematta tappia. Nykyään hirsirakennuksia kiinnitetään sisäpuolelta myös kulmraudoilla sokkeliin tai pilariin.
[muokkaa] Pilariperustus
Kuvassa pilariharkoista rakennettu perustus. Täytetty betonilla ja harjateräksillä. Pinnan rappaus kannattaa tehdä mahdollisesti pystytyksen jälkeen, koska pinta saattaa halkeilla pystytyksen aikana taphtuvista hirsien liikkeistä pylvään päällä. Pilarin alle valetaan laatta, jonka valu raudoitetaan esimerkiksi raudoitusverkolla ja pilarin sisään tulevat raudat käännetaan laatan valuun.
Katso ohjeita sivun alaosasta kohdasta Esimerkkejä
[muokkaa] Luonnonkiviperustus
Luonnonkivet täydentävät muutoin kaunita käsinveistettyä hirsirakennusta. Perustus voidaan tehdä alusta asti luonnonkivistä tai nykyaikaisesti betonista lähes maanpintaan asti ja siitä jatkaa luonnonkivillä. Ei vaadi pintakäsittelyä ja on "ikuinen".
[muokkaa] Kevytsoraharkko
[muokkaa] Betoni
- Katso myös sivu Betonilattia
- Anturaan normaalisti kovettuva rakennebetoni, lujuusluokka vähintään K30, runkoaineen suurin raekoko 32 tai 16 mm, massan notkeus S2 (notkea).
- Perusmuureihin ja sokkeleihin normaalisti kovettuva rakennebetoni, lujuusluokka vähintään K30, runkoaineen suurin raekoko 16 mm, massan notkeus S2 (notkea) tai S3 (vetelä).
- Valmisbetoni kuutio (1m x 1m x 1m) painaa noin 2500kg. Eli muoteista on tehtävä kestäviä!!
- Betonia voi tehdä itse tai tilata betoniasemalta. Seuraavia vaihtoehtoja on yleisesti käytettävissä:
- A. Sementtisäkistä tehden: 1 sementtisäkki 40 kg vastaa n. 30 litraa. Lisäksi tarvitaan hiekkaa ja vettä. Sekoitus tehdään yleensä betonisekoittimella "myllyllä".
- B. 25 kg kuivabetoni, esim S-100 säkeistä tehden. Lisäksi tarvitaan vain vettä. Sekoitus tehdään yleensä betonisekoittimella.
- C. Kuivabetoni suursäkeistä tehden. Painaa 500 tai 1000kg. Betonia on S-100 ja S30. S30 täyttää K30 lujuusluokituksen. Tuotetta myy esimerkiksi CT Yhtiöt. 1000 kg suursäkistä tulee 450(-600) litraa betonia. Sisältää betonin ja hiekan, tarvitaan vain vettä. Sekoitus tehdään yleensä betonisekoittimella.
- Menekki kuivalaastia n. 20 kg/m2 / 10 mm:n kerros eli 20 kg/m2 x 100 = 2000 kg/m3. Eli laske tarvittava pinta-ala ja valun paksuus (leveys x korkeus x paksuus). Esimerkiksi 60 x 60 x 20 cm anturalaatikoita 10 kpl: 0,6 x 0,6 x 0,2 x 10 = 0,72 m3 betonitarve. 0,72 x 2000 kg = 1440 kg tarvitaan, jolloin yksi 1000 kg säkki ja yksi 500 kg säkki saattaisi riittää.
- 2,5-3 l vettä / 25 kg
- 1000 kg kuivabetoni suursäkin hinta on päälle 100 euroa säkki. Lisäksi kuljetus joka voi olla esimerkiksi 100 euroa (2008).
- D. Betoniasemalta valmsbetoni tilaten:
- Valmisbetonin hinta on pyöreät 100 euroa / kuutio (2008). Nopeammin kuivuva on noin 30 euroa kalliimpaa.
- Valmisbetonin kuljetus maksaa helposti 200 euroa (2008).
- Minimitilaus voi olla esimerkiksi 2,5 kuutiota
- Jos betoni tuodaan "ränniautolla", niin saattaa olla että ensimmäiset 15 minuuttia pihassa kuuluvat kuljetuksen hintaan, mutta sitten esimerkiksi hinta on 10 euroa per alkava viisi minuuttia. Ränniautossa betoni valutetaan ränniä pitkin esimerkiksi laatikoihin tms.
- Jos betoni tuodaan "pumppuautolla", niin saattaa olla että ensimmäiset 30 minuuttia pihassa makaa 150 euroa, ja tämän jälkeen erikseen. Pumppuautossa sementti voidaan letkua pitkin siististi kuljettaa esimerkiksi rakennuksen sisälle, josta kauko-ohjaimella hoidetaan annostelu.
[muokkaa] Rossipohja, rossilattia, rossi
Rossipohjaperustuksella tarkoitetaan esimerkiksi pilarien päälle rakennettua rakennusta, jossa ilma pääsee vapaasti kulkemaan rakennuksen lattiapinnan ja maanpinnan välissä. Rossipohja voi olla pilarien varaan rakenettu tai umpisokkeli kissaluukkuineen ja mahdollisesti jopa matala ryömintätila. Raon korkeus on noin 30 cm.
[muokkaa] Kissankolot
Umpinaisen rakennusta kiertävän sokkelin, jossa kuitenkaan ei ole maanvaraista betonilattiaa vaan rossipohja, tulee tuulettua riittävästi. Kissankoloiksi kutsutaan näitä tuuletusaukkoja, joiden yhteispinta-ala on oltava vähintään 0,4 % rossipohjan pinta-alasta. Kissankolon alareunan tulee olla ulkopuolen maanpinnan tasosta vähintään 150 mm. Aukkojen väli saa olla enintään 6 m. Jos, sokkeli on valettu "lohkoihin" eli sisäseinien alla on myös sokkeli eli talon alus ei ole yhtenäinen tila, tulee jokaiseen lohkoon kulkea tuuletusilma. Aukkoihin kannattaa asentaa suojaverkko ja lisäksi niissä voidaan pitää talvikaudella pakkasten puriessa puisia luukkuja, jotka on ehdottomasti poistettava kevääseen mennessä.
Katso tarkemmin sivulta Hirsitalon lattiarakenne
[muokkaa] Multapenkki
[muokkaa] Talvi
- Avoin rossipohja altistuu alhaaltapin pakkasen vaikutuksille ja siellä mahdollisesti kulkevat vesiputket tulee suojata asianmukaisesti eristämällä.
[muokkaa] Hirsien eristäminen perustuksesta
Sanotaan että luonnonkivi ja hirsi ei tarvitse väliin mitään, mutta jos jotain halutaan ehkä koivutuohenpalasen tai nykyään sokkelikaista eli bitumihuopaa. Luonnonkivi ei nosta kosteutta maasta. Betoni ja hirsi taas tarvitsevat väliin em. eristyksen, kuten bitumihuovan.
- Poista valetusta sokkelista tai pilarin päältä ylimääräinen valun aiheuttama epätasaisuus, että pinta on sileä. Tämä sujuu pienellä moskalla ja piikillä tai piikkauskoneella. Vältä liiallista voimaa ja ulkoreunaan päin suuntautuvia iskuja ettei reuna lohkea.
- Sokkelikaista asetetaan ulkoreunan mukaan ja myös sisäseinille eli kaikkin kohtiin jossa puu koskee betonia. Aloita nurkasta ja paina mahdollisten ankkuritappien läpi. Sokkelikaistaa ei laiteta päällekkäin vaan leikataan tarpeen mukaan.
- Vaikeissa olosuhteissa kuten tuulessa, voidaan kaista kiinnittää puuhun etukäteen.
[muokkaa] Eristysmateriaaleja
[muokkaa] Koivuntuohi
[muokkaa] Bitumihuopa
Kuva sisäpuolelta rakennusta.
[muokkaa] Perustamisen perusteita
[muokkaa] Maa
- Alkuperäisiä maa-lajeja voidaan laskea olevan savi, hiekka ja sora (, kivet). Ne ovat syntyneet ja kasautuneet jääkauden yms. muovaamina kerroksiin tai toistensa sekaan. Niiden päällä on eloperäisestä elämstä syntynyttä humusta kuten kansankielellä voidaan puhua turpeesta, mullasta ja mudasta. Nämä eloperäiset ainesosat ovat rakenteeltaan heikkoja ja niiden päälle perustaminen aiheuttaa rakenteiden liikkumista.
- Perustukseen liittyy vesi, joka viihtyy maassa. Se pääsee sinne sateena pintavesinä ja kulkeutumalla pohjavetenä. Eri maalajit varastoivat vettä erilailla ja pakkasen vaikutuksesta vesi jäätyy ja laajenee ja sulaessa kutistuu. Nämä liikkeet liikuttavat sekä maan sisässä olevia kiviä (vrt. peltoihin keväällä nousevat kivet) että myös perustuksia ja niiden päällä olevia rakennuksia.
- Jos perustus tehdään liian pintaan ja sellaisen maalaadun päälle, joka routii syntyy vuosien seurauksena usein vaurioita rakenteisiin, vaikka rakennus ei vajoaisikaan. Näin on ymmärrettävää, että mitä kiinteämpiä maalajit rakennuksen alla ovat ja mitä kuivempina ne pysyvät, sen paremmin rakennus kestää pitkään ja rakennuksen perustamiseen ei uppoa turhaan rahaa. Nykyään rakennetaan paljon huonoihin paikkoihin ja perustuksissa joudutaan käyttämään paljon esimerkiksi paaluja. Kalliolle rakentamista taas vaikeuttaa esimerkiksi vesijohtoputkien vetäminen pakkaselta suojassa, koska myöskään louhintatyö ei ole järkevää.
[muokkaa] Erilaisia pohjia
- Hyviä pohjia ovat mm.
- kuiva ja karkea soramaa tai saveakin sisältävä.
- kuiva ja hiekkaa sisältävä savimaa
- tiivis hiekka
- Huonoja pohjia ovat mm.
- hieno löysä hiekka
- savi jossa vesi viihtyy
- multa, turve, muta, suo jne.
- Kuiva, hiekkapitoinen maa ei sen kummemmin roudi, jos on pidetty huoli, että tehtyyn perustuskuoppaan ei kerry vettä, joka alkaisi routimaan jäätymisen seurauksena. Sen vastakohta on pehmeä, vettä keräävä maa-aines.
- Kalliolle perustettaessa on järkevää perustaa koko rakennus kallion päälle ja ankkuroida perustus viettävällä kalliolla poraamalla reiät kallioon perustuksen alle ja työntämällä näihin riittävän paksut harjateräsraudat, jotka jatkuvat itse perustukseen. Kalliossa olevia tasanteita voidaan myös mahdollisesti käyttää apuna tai muotoilla sellaisia.
- Isot kivet perustuksen lähellä saattavat liikkua roudan vaikutuksesta ja siirtää itse perustusta.
- Tukeva perustus saadaan kun perustetaan routarajan alapuolelle. Tämä syvyys vaihtelee eripuolilla Suomea. Vaikka maa tuntuisi kuivalta ja routimattomalta, kannattaa perustus tehdä kuitenkin noin metrin syvyyteen, koska jopa perustukseen pääsevät pintavedet saattavat jäädyttää maata ja aiheuttaa routaantumista.
[muokkaa] Hirsirakennus
- Jos hirsirakennuksen alla ei ole yhtenäinen sokkeli, tulee jokaisen salvoksen alle, mukaanlukien seinien risteykset tuki, pilari. Lisäksi jos seinävälit ovat hyvin pitkiä, niiden keskelle.
[muokkaa] Perustuksen pohjatyöt
- Kevyttä rakennusta perustettaessa (esimerkiksi halkoliiteri) riittää eloperäisen maan poistaminen, muussa tapauksessa pitää kaivamalla selvittää maan rakenne. Kaivamalla parin metrin kuoppa selviää jo mukavasti eri kerrokset.
- Perustustyöt tehdää nykyään usein yhtenäiseen rakennusta kiertävään riittävän leveään ja syvään kaivantoon. Pilariperustus voidaan tehdä myös yksittäisiin kuoppiin varsinkin pienen rakennuksen ollessa kyseessä ja rakennettaessa pilareiden päälle.
- Huono, varsinkin eloperäinen maa-aines poistetaan kunnes päästään kiinteämpiin maa-aineksiin ja routarajan alapuolelle. Routaantumisen syvyyteen vaikuttaa maantieteellinen sijainti, maalajit ja vesi. Sora, hiekka ja kuiva savi eivät routaannu niin syvältä.
- Rakennuksen alle ei ole tapana jättää lahoavaa materiaalia, joka pitää maanpinnan kosteana. Kylläkin usein maanpinta talon alla ei ole märkä, jos etäisyys lattiarakenteeseen on riittävä. Eli eloperäinen maa-aines poistetaan rakennuksen alta ja korvataan hiekka- tai savimateriaaleilla.
[muokkaa] Kaivaminen
- Lapiota, rautakankea ja hakkua apunakäyttäen.
- Noin 1,5 metriä syvän kuopan pystyy kaivamaan heittämällä maan kuopan ympärille, syvempää kaivettaessa maa on vietävä pois käytävästä kuopasta johtavaa luiskaa pitkin tai lapioitava välitasanteiden kautta pois.
- Kuopan reuna kestää kuivassa soramaassa noin 45 asteen kulman ja hienommat maalaadut sortuvat vielä loivemmassa. Tätä voidaan estää lautaseinillä, jotka tuetaan parruilla vastakkaiseen seinään.
[muokkaa] Kuivatus
- Rakennuksen ympärille tähän kaivantoon rakennetaan asianmukainen kuivatusjärjestelmä, salaojat ja kaivot, jotka johtavat pinta- ja maanalaiset vedet pois niin etteivät ne kulkeudu rakennuksen alle ja perustuksiin.
- Kuivatusjärjestelmä voidaan jopa tehdä kivistä, mutta nykyään yleisesti käytetään muovisia salaojaputkia ja niiden ympärillä salaojasoraa.
[muokkaa] Salaojaputken sijainti
- Salaojaputken keskipisten korkeus anturan alapinnan taso
[muokkaa] Maanpinnan kallistus
- Maanpinnan vähimmäiskaltevuus sokkelista poispäin on vähintään kolmen metrin matkalla 1:20 eli 15 cm kolmen metrin matkalla maan tulee laskea sokkelista poispäin.
- Sokkelin ympärystän voi päällystää soralla, murskeella, kivillä. Maa-aines laitetaan eristelevyjen ("styrox") päälle ja näiden levyjen tulee myös olla kaltevassa asennossa sokkelista poispäin. Pintaan voidaan noin 50 cm päähän laittaa jo multakerros. Täyttönä käytetään myös säästösyistä savipitoista "peltomultaa".
[muokkaa] Raudoitus
- Betonivalut kuten anturat ja laatat, harkkosaumat raudoitetaan harjateräksillä. Harjaterästä on eri paksuuksia käyttötarkoituksen mukaan ja se on pyöreää umpirautaa, jossa on pinnassa "harja". Puhutaan tangoista.
- Huomioi betonin sisään jäävien harjaterästen ja betonin ulkopinnan etäisyys, joka on vähintään noin 5 cm. Harjateräkset kiinnitetään toisiinsa surrilangalla.
- Raudoitus siis jää ympärille rakennettavan muotin sisälle ja riittävän etäälle betonin ulkopinnasta eli muottilaudoituksesta.
[muokkaa] Betonimuotti
- Muotin alle voidaan laittaa tähän tarkoitettu EPS-eristelevy
- Betonia käsitellessä muotti on syytä rakentaa riittävän tukevaksi, ettei se lähde pullistumaan valussa. Betonissa on voimaa ;-)
- Muotti rakennetaan tuoreesta 1" x 4" laudoista ja tuetaan 2" x 4" lankuilla tiiviiksi. Lautojen väliin ei kuitenkaan tarvita mitään erityistä tiivistettä. Jos laudat ovat kuivia, kastellaan ne ennen valua hyvin. Kosteasta laudasta tehty muotti, joka jätetään muutamaksi viikoksi kuivumaan kastelematta, saatta synnyttää lautojen väliin yli sentin raot.
- Muotin voi joissain tapauksissa tehdä myös 160 mm halkaisijaltaan olevasta ilmastointiputkesta.
- Muotti voidaan valun jälkeen poistaa vuodenajasta riippuen jopa kolmen vuorokauden kuluttua. Jos kuivumisen halutaan tapahtuvan nopeammin, pilarien ympäriltä laudat voidaan poistaa kahden päivän kuluttua normaali betonilla, mutta on otettava huomioon auringon paiste eli sää myös tällöin. Muurin liian nopeaa kuivumista voidaan estää muovilla ja kastelulla. Betonin kuivuminen kestää viikkoja, kuukausia.
- Muottien purkamisessa kannattaa poistaa kaikki laudat, mitään maan sisään jättämättä. Jos muotit on hyvin tehty ja purkaminen on otettu huomioon rakentamisvaiheessa, kannattaa ne säästää myöhempää käyttöä varten. Samoilla puumuoteilla voi valaa useampia perustuksia.
[muokkaa] Betonisokkelimuotti malli 1
- Leveämpi antura tehdään vaakatasoon päällekkäin asetetuista laudoista ja tuetaan kummallakin puolen samoilla kohdin pystyyn asetetuilla anturan korkuisilla lankun pätkillä. Näistä pätkistä tuetaan vaakatasoon ulospäin lankut joiden toinen pää kiinnittään maahan pystyyn lyötyihin puutolppiin.
- Anturan päälle laitetaan lautoja harvaan ja niiden päälle rakennetaan sokkeli samalla tavoin laudoista ja pystytuista. Pystylankut tuetaan vinotuilla samoihin puutolppiin anturan ulkopuolella kuin sokkeli tuettiin.
- Tarvittaessa voidaan lyödä vielä poikittain pystylankkuihin kakkosnelonen kiertämään.
- Muotin läpi tukipuusta tukipuuhun voidaan laittaa myös ohut pehmeä rautalanka ylä ja alaosaan.
- Rautalangat ja sokkelimuottia pitävät laudat jäävät siis valmiiseen valuun.
[muokkaa] Valu
Betonivalussa on syytä noudattaa ohjeita valuun liittyen. Betonin voi tilata betoniasemalta autolla pihalle tai tehdä betonimyllyllä itse. Pakkasella valaminen vaatii laajempaa tietämystä.
- Laihaa betonia voidaa käyttää kun vaatimukset ovat vähäisemmät, tällöin suhde on 1:5 tai 1:6.
- Betonia on syytä "tökkiä" esimerkiksi lapiolla ja muottia ulkopuolelta kopistella hyvin koko valun ajan.
- Betoni määrässä saatta ehkä joissain rakenteissa voida käyttää isompia, puhtaita, vähintään yhdeltä sivultaan tasaisia luonnonkiviä seassa vähentämässä betonin tarpeen märää. Näitä kutsutaan nimellä säästökivet ja betonia säästöbetoni. Kiviä voi olla enintään noin 40%, koska kunkin kiven tulisi olla useamman sentin verran betonin ympäröimiä. Täma vaatii että vedellä kasteltuja kiviä laitetaan valuun valamisen aikana. Isompia ensin, riittävän vetelää betonia päälle ja pienempiä kiviä kiilaamaan väliin. Betonia myöhemmin mahdollisesti pois piikkaavan piinakiviksi nämä kyllä muodostuvat.
[muokkaa] Suojaus
[muokkaa] Anturan ja sokkelin suojaus
- Liityntäkohta vesi- ja radoneristetään esimerkiksi "huopamaisella" matolla.
- Kerabit patolevyn asennusohje
[muokkaa] Perusmuurin suojaus
Perusmuuri, esimerkiksi kevytsoraharkoista rakennettu suojataan vedeltä- ja kosteudelta esimerkiksi sokkelilevyllä, perusmuurilevyllä. Levy on rullatavaraa (10 -20m/rll), muovia, jossa on esimerkiksi nappuloita, joka mahdollistaa lisäksi ilman kiertämisen harkon ja levyn välissä. Sisältä tuleva kosteus tiivistyy levyyn ja valuu raossa maahan. Levy kiinnitetään varta vasten myytävillä tulpallisilla nauloilla, jotka sopivat nappuloiden sisään. 30 mm naulat betonille ja 60 mm naulat harkolle. Levyn päälle voidaan kiinnittää peite eli reunalista.
Asennetaan nappulat harkkoja päin. Alareuna anturan viisteen yläreunaan. Yläreuna 5-15 cm valmiin maanpinnan alapuolella. Naulataan ylimmästä nappularivistä n. 25 cm välein. Levyjen jatkokohdissa 20 cm päällekkäisyys. Kulman yli vähintään 60 cm. Vaakasaumassa vähintään 10 cm.
[muokkaa] Eristäminen
Perustus eristetään kylmyyttä, pakkasta, routaa vastaan EPS routalevyillä.
[muokkaa] Ulkopuolinen eristäminen
Routaeristäminen suoritetaan esimerkiksi hyvin tiiviillä EPS-Routalevyillä. Paksuudet yleensä 50 tai 100 mm ja koko 1000 x 1200 mm. (100 mm = 10 cm)
[muokkaa] Sisäpuolinen eristäminen
Sokkelin sisäpuolen ja lattian eristämiseen sopii esimerkiksi EPS-Lattiaeriste. Paksuudet yleensä 25, 50, 75 ja 100 mm. Koko 1000 x 1200 mm.
[muokkaa] Maan viettäminen
Myös maanpinta rakennuksen ympärillä muotoillaan rakennuksesta poispäin viettäväksi. Rakennuksesta poispäin 1:20 kaltevuudella vähintään 3 metrin matkan. Perustuksen sorakerroksen päälle muotoillaan ohut savikerros ohjaamaan vettä poispäin ja sen päälle multaseosta nurmikkoa tms. varten. Nykyään perustus suojataan roudalta nk. EPS-eristeillä hiekan päällä. Aivan rakennuksen viereen jätetään noin 40 cm kaistale soralle ja mahdollisesti laitetaan mursketta tai kiviä siihen. Ei ole hyvä päästää kasveja aivan seinään kiinni. Pitkät räystäät estävät myös sadeveden imeytymistä tästä perustuksiin yhtälailla kuin hyvä kuivatusjärjestelmä maan alla.
[muokkaa] Esimerkkejä
[muokkaa] Yksinkertainen perustus pehmeänpuoleisessa savimaassa kevyenpuoleiselle rakennukselle
- Soveltuu esimerkiksi hirsirakennukselle.
- Kaivetaan vajaa 1,5 metriä leveä ja vajaa 1,5 m syvä kuoppa nurkan alle tai kaivanto talon ympärille. Jos pohja on hyvin pehmeä, tehdään vielä leveämpi kaivanto.
- Jos pohjamaa on helposti vettyvää, on vähintään syytä tehdä kaivannon pohjasta kalteva ulospäin rakennuksesta ja tehdä kivistä kaivanon ulkoreunaan kaivannon pohjatasan alle kivioja tai käyttää muovisia salaojaputkia.
- Täytetään noin 2/3 soran ja hiekan seoksella. Tästä seoksesta muodostuu rakennusta kantava kerros maan sisään pehmeämmän maan päälle.
- Hiekka tiivistetään huolellisesti, se onnistuu kastelemalla hiekka ja lyömällä sitä puujuntalla käsin. Tähän käy myös polttomoottorikäyttöinen tärytin, joita voi vuokrata vuokraamoista.
- Isot perustusluonnonkivet ladotaan tämän maan päälle limittäin saumat eri kohtiin ja kiilataan raot pienemmillä kivillä huolellisesti kiilaten isot tukevasti paikoilleen, niin että mitkään kivet eivät pääse liikkumaan. Ensimmäinen kerros poikittain rakennuksen kyseistä seinää kohden, seuraava toiseen suuntaan jne. Kivien välissä voidaan myös käyttää sementtiä, mutta se ei ole välttämätöntä. Näin edetään lähes tulevaan maanpintaan, noin 10 cm sen alapuolelle. Tai betonista valetaan laatta, jonka päälle muurataan pilariharkoista pilarit. Pilariharkot voidaan korvata myös betonipilareilla. Laatta ja tehtävä pylväs yhdistetään harjateräksillä betonin sisässä. Pilariharkot, tai betoni voidaan tuoda myös vain lähes maanpintaan ja niiden päälle laittaa luonnonkiviset kivijalkakivet ja rakennus.
- Viimeisten perustuskivien päälle asetetaan kivijalkakivet ja rakennus.
[muokkaa] Pilariperustus kevyenpuoleiselle hirsirakennukselle
- Tällainen rakenne tulee kyseeseen esimerkiksi haluttaessa perustaa rossipohjalla teollisen hirsituotannon aitta, jossa voi olla jopa yli 20 pilaria. Tällöin kaivetaan koko rakennuksen pinta-ala auki ja lisäksi sokkelinreunojen yli vähintään metrin verran joka suuntaan.
- Kaivinkoneen kaivaessa löytyy esimerkiksi "ketunmultaa", jotain hiedan tapaista punertavaa maata ja paljon kiviä. Isot kivet kaivetaan pois ja voidaan jättää noin 300 mm kivet.
- Tämän päälle tasoitetaan 0-32 mm kiviaines. Tämän tarkoitus on täyttää kaivaessa syntyneet epätasaisuudet ja estää veden kerääntyminen kaivaessa ja kiviä poistettaessa syntyneisiin kuoppiin, koska kiviaines sisältää myös "nollaa" eli hienoa materiaalia karkean 32 mm lisäksi. Tämä 0-32 mm kerros tärytetään täryttimellä. Niitä voi vuokrata konevuokraamoista. Tai täryttimen sijasta voidaan laskea paljon vettä letkulla ja ajella esimerkiksi traktorilla päällä.
- Tämän päälle tasoitetaan 6-16 mm kiviaines. Kerroksen paksuus noin 30 cm. Tätä kerrosta ei välttämättä tarvitse täryttää. Materiaalia on helppo käsitellä lapiolla. Pinnasta tehdään esimerkiksi vaaituskojetta apunakäyttäen niin tasainen kuin mahdollista.
- Tämän päälle valetaan anturat, joiden päälle muurataan pilariharkot TAI valetaan suoraan ylösalaisin olevan T-kirjaimen muotoiset anturapilarit yhdellä kertaa. Anturoita varten tehdään esimerkiksi 60 x 60 x 20 cm kokoisia laatikoita laudasta. Eli anturan paksuudeksi riittää 20 cm.
- Anturan päälle tulee 10 cm eristettä kuten EPS "styrox" ja sen päälle 15 cm hiekkaa.
- Hiekan pinnasta ylöspäin rakennuksen lattiaan jätetään noin 30 cm ilmatilaa. ELI pilarin korkeus valetun anturan pinnasta on vähintään 10+15+30=55cm. Tämän päälle sitten bitumihuopapalanen ja ensimmäinen hirsikerta.
- Ennen styroxien asentamista anturoiden päälle ja niiden väliin ja rakennuksen ulkopuolelle, tasataan 6-16 hiekalla valun jälkeen anturoiden välit niiden yläpinnan tasalle.
- Antura ja pilari yhdistetään toisiinsa, on sitten kyse pilariharkoista tai betonipilarista, anturan sisästä valusta nousevilla harjateräksillä.
[muokkaa] Yksinkertainen perustus routivassa maassa raskaalle rakennukselle
- Soveltuu esimerkiksi hirsirakennukselle
- Kaivetaan routarajan alapuolelle eli noin 1,5 metriä syvä ja niin leveä kuoppa tai kaivanto että sen pohjalla pystytään käsittelemään raskaita kiviä.
- Tehdään pohjasta kalteva ja tehdään kivistä reunaan kivioja tai käytetään muovisia salaojaputkia.
- Käytetään isoja kiviä, jotka muodostavat lähes 1 metrin levyisen kivijalan pohjasta ja joka hiukan kapenee ylöspäin.
- Katso kivien asettelu ylemmästä esimerkistä tai betoniantura-pilari.
- Viimeisten perustuskivien päälle asetetaan kivijalkakivet ja rakennus.
[muokkaa] Yksinkertainen perustus routivassa vesipitoisessa maassa raskaalle rakennukselle
- Kuin edellisessä esimerkissä, mutta pohjalle laitetaan noin 30 cm korkea ja vajaa 1,5 metriä leveä karkea sorakerros kantavaksi rakenteeksi.
[muokkaa] Perustamiseen liittyviä materiaaleja
- Harjateräs 6, 8 mm jne.
- Teräsverkko 6, 8 mm jne.
- Surrilanka
- Pilariharkko
- Harkkomuurauslaasti M100x500
- S100 tai S30 valmisbetoni
- Bitumimatto
- Koivun tuohi
- Finnfoam
