Puu

Wikikko - koko kansan taitopankki

Voit vapaasti heti nimettömänä korjata ja lisätä tekstiä painamalla yläreunassa näkyvää muokkaa-painiketta. Paina lopuksi Tallenna sivu-painiketta.

Sisällysluettelo 1 Yleistä puusta 2 Puulajit 3 Puun käyttö 3.1 Yleistä 4 Ominaisuuksia 4.1 Kasvupaikka 4.2 Kasvunopeus 5 Syiden kierteisyys 5.1 Miten katsotaan 5.2 Mitä aiheuttaa 5.3 Missä käyttää 5.4 Lähteet 5.5 Oksat 5.6 Laho 5.7 Kasvu 6 Puuaines 6.1 Rakenne 6.2 Kuivuminen 6.3 Lohkeavuus 6.4 Lujuus 6.5 Taipuminen ja joustaminen 7 Suomi 8 Käsitteitä 8.1 Pahka 9 Kaatoajankohta 10 Hirrenveistoon 11 Polttopuu 12 Lähteitä

[muokkaa] Yleistä puusta

"Puu on mitä arvokkain raaka-aine, joten sitä on käytettävä tarkoituksenmukaisella tavalla"

[muokkaa] Puulajit

Katso sivu Puulajit

[muokkaa] Puun käyttö

Katso myös sivu Puun valinta

[muokkaa] Yleistä

Oikea puu oikeaan paikkaan. Laji, kasvupaikka, ikä, kasvu.

• Pahanhajuiset puut eivät sovi tarvepuiksi.
• Sopivia puita kannattaa kerätä talteen kuivamaan tulevia ennalta tarkasti arvaamattomia käyttötarpeita varten.
• Tarvekaluihin, kalusteisiin, ikkunoihin yms. kannattaa valita suorasyistä puuta.
• Pohjaveden sisään tulevat paalut mäntyä, haapaa, leppää.
• Maan kanssa tekemisissä olevat puut pystysuuntaisissa rakenteissa laadukasta kuusta ja vaakasuuntaisissa rakenteissa haapaa tai laadukasta mäntyä.

[muokkaa] Ominaisuuksia

Tarpeeseen parhaiten sopivan puun löytämisessä tutkaillaan useita seikkoja yhdessä.

[muokkaa] Kasvupaikka

• Puulajin mukaan
• Valo voimistaa puuaineksen väriä.

[muokkaa] Kasvunopeus

• Vuosirenkaiden tiheys kertoo
• Hitaasti kasvaneella männyllä vain tupsumainen latvus
• Oksat toisiaan lähellä.
• Matala, vanha puu

[muokkaa] Syiden kierteisyys

• Syyt ovat joko suoria, myötä- tai vastapäivään.
• Havupuut aloittavat kasvun usein myötäpäivään kieroksi ja suurin osa niistä muuttuu kasvaessaan vastapäivään kieroksi. Näiden välissä on jonkin aikaa suoraan kasvun aika. Jos puu katkaistaan tässä vaiheessa, puhutaan suorasyisestä. Tällöin on todennäköisintä että sen alla on haitallisempi myötäpäivään kiero puuaines.
• Kierous siis muuttuu ajan myötä joten puun tyven ollessa vanha, siinä kierous voi olla toinen kuin nuoressa latvassa.
• Pinnasta myötpäivään kiero puu saattaa olla kokonaan myötäpäivään kiertynyt ja siitä siis puuttuu vatapäivään kierous joka tasaisi kuivuuden aiheuttamaa kiertymistä.

[muokkaa] Miten katsotaan

• Aseta vasen kämmen vasten kuorittua tai puuta, jos syyt kulkevat peukalon osoittamaan suuntaan, on kyseessä vastapäivään kiero eli vääntymätön puu. Tai toinen tapa aseta oikea kätesi runkoa vasten käsivarsi alaspäin. Jos puun kierre lähtee sormien suuntaan, on kyseessä vastapäivään kiero. Jos puun kierre lähtee peukalosi suuntaan, on kyseessä myötäpäivään kiero (lefthand) ja hirrenveistossa saattaa ilmetä ongelmia.
• Säännöllisesti jonossa kasvavat oksat kertovat suorasyisestä puusta.
• Katkaise oksa ja halkaise. Suorasyinen oksa halkeaa suoraan ja sellainen on runkokin.
• Lyö kirveellä pilkka puun kyljestä paljastaen syiden suunta. Saattaa pilata puun kasvun.

[muokkaa] Mitä aiheuttaa

Vastapäivään kiero ei väänny

• Yksi voimakkaasti kuivuessaan kiertyvä hirsi, joka on lähellä kattorakenteita (ylhäältä kohdistuva paino vähäisempi) saattaa vääntää varauksen auki ja vaikuttaa myös yläpuolella oleviin pariin hirteen vääntäen niiden varaukset myös auki toiselta sivulta.
• Pultit tai muut vastaavat eivät välttämättä pysty estämään vääntymistä.
• Myötäpäivään kiero myös lyhenee kuivuessaan enemmän kuin vastapäivään kiero.

Kuvissa nähdään kuinka seinän keskiosaan veistetty myötäpäivään kiero puu on alkanut kiertymään kuivuessaan. Varaukseen ja salvoksiin on tullut rako, joka on paljastanut riveen.

[muokkaa] Missä käyttää

• Pylväissä
• Alimmissa kerroksissa, joissa koko hirsitalon paino tulee hirren päälle.

[muokkaa] Lähteet

Mm. http://www.logbuilding.org/SpiralGrain.LBN63.pdf

[muokkaa] Oksat

• Oksien määrä puun tyvestä lähtien riippuu valon määrästä ja mekaanisesta rasituksesta.

[muokkaa] Laho

• Iske kirveen hamaralla kuorittua kohtaa, terveen ääni on heleä, lahon kumahtaa.
• Halkeamat, narina tuulessa. Halkeama hidastaa kasvua.

[muokkaa] Kasvu

Kevätkesällä kasvu on kiihkeää, syntyy harvaa ja vaaleata solukkoa eli kevätpuuta. Tämän jälkeen kasvu hidastuu ja syntyy tiheämpää, tummempaa kesäpuuta. Nopeasti kasvanutta sanotaan harvasyiseksi ja hitaasti kasvanutta tiheäsyiseksi. Havupuissa tiheäpuinen on parempaa raaka-ainetta puutöihin, lehtipuiden kohdalla ei suurta merkitystä.

Rungon keskelle muodostuu osalla puista tummempaa ydin- eli sydänpuuta (mm. mänty, tammi) joka on parasta puusepän töihin. Puissa joihin ei muodostu ydinpuuta, keskellä näkyvä tummempi vyöhyke on lahoa (koivu, kuusi).

[muokkaa] Puuaines

[muokkaa] Rakenne

Ydin tylppysoluista, useilla havupuilla ruskea, ei mekaanista lujuutta, poikkileikkauksessa muutaman mm läpimittainen. Kasvavassa puussa eläviä soluja pääasiassa nilassa ja jälsikerroksessa ja varsinaisen puuaineen pintaosassa. Vettä johtosolukoissa. Pintapuun kosteus männyllä voi olla 130-150%, sydänpuun 30-50%.

Selluloosamolekyylikimput --> misellit --> fibriilit --> soluseinämän kerros --> 7-21 kerrosta = soluseinä. Soluseinämän tiheys kuivana kaikilla puilla lähes sama 1500 kg/m3, havupuilla suurempi kuin lehtipuilla. Tiheysvaihtelu johtuu seinämän paksuuden suhteesta solun läpimittaan. Suuritiheäisessä eli raskaassa puussa seinämät ovat paksut ja ontelot pienet. Kuivatiheys mitataan absoluuttisen kuivana, ilmakuivatiheys mitataan 12 % (15) kosteudessa. Kuiva-tuoretiheys eli massa mitattu kuivana ja tilavuus tuoreena.

[muokkaa] Kuivuminen

Katso sivu Puun kuivuminen

[muokkaa] Lohkeavuus

Huonosti lohkeavia: lehtipuut kuten koivu, pihlaja, saarni, vaahtera

Liotus parantaa syiden suuntaisesti tapahtuvaa halkeamista.

[muokkaa] Lujuus

Mekaaninen lujuus tarkoittaa kykyä vastustaa siihen vaikuttavia voimia. Elastinen eli kimmoisa palautuu takaisin alkuperäiseen muotoonsa, kimmoraja ei ole ylittynyt. Suhteellisuusrajaan asti kappaleen muoto muuttuu samassa suhteessa kuin siihen vaikuttava voima. Murtorajassa kappale katkeaa, lujuus kuvataan tässä rajalla. Ydinpuu on pintapuuta kestävämpää.

Kovia puita: tammi, pihlaja, kataja, vaahtera, saarni, jalava, omenapuu, päärynäpuu, kirsikkapuu, pähkinäpuu.

Melko kovia puita: paju, syreeni.

Pehmeitä puita: koivu, tuomi, leppä, mänty.

Hyvin pehmeitä puita: haapa, lehmus, poppeli, kuusi.

[muokkaa] Taipuminen ja joustaminen

Puu kasvattaa aina? jonkinasteisen lylyn toiselle puolelle puuta. Jos puu on tyvestään taipunut kaarelle, on lyly ulkokaarteen puolella. Tämä lylyn puoli (ulkopuoli) puusta tulisi esimerkiksi kattorakenteissa tulla ylöspäin eli sinne puolelle mistä rasitusta, painaumaa tulee <<TÄMÄ TIETO VAATII TARKASTUKSEN>>

Taipuisia puita ovat: mm. saarni, koivu, pajut, tuomi, lehmus, haapa (vrt. haapio).

Joustavia puita ovat: mm. kuusi, haapa ja kataja (vrt. lasten jousipyssy)

[muokkaa] Suomi

Etelä-Suomessa kliimaksi puu on karulla maalla mänty ja tuoreella maalla kuusi. Vanhin tunnettu 810-vuotias 1950-luvun lopulla. Suomesta löytyy vielä 600-700 vuotiaita vanhuksia. Suomessa kasvaa luontaisesti 31 puumaista kasvilajia puuna tai pensaana.

Metsäkasvillisuusvyöhykkeet. Saaristo-suomi, Etelä-suomi, Pohjanmaa-Kainuu, Peräpohjola, Metsä-lappi, Tunturi-lappi.

[muokkaa] Käsitteitä

Aihkimänty on tiheäsyinen, ytimeltään punertava kilpikaarnainen mänty, joka on lopettanut pituuskasvunsa (lakkapäämänty). Kilpikaarnainen ja oksat latvuksessa. Hyvää puuta hirsirakennukseen. Vanhin tunnettu 810-vuotias 1950-luvun lopulla. Suomesta löytyy vielä 600-700 vuotiaita vanhuksia. Kestävät hyvin metsäpaloja.

[muokkaa] Pahka

Honka, jouhipetäjä, aikkimänty, kangasmänty eli erittäin vanha mänty: korkealle oksaton, seinässä kestävää punaista sydänpuuta paljon.

Jalopuu nimitys tulee Keski-Eurooppalaisilta puusepiltä, ja niitä ovat esimerkiksi tammi, vaahtera, saarni, lehmus, visa ja jalava.

Karankakuusi, karankokuusi, karanäre eli hitaasti kasvanut, tiheäsyinen kuusi. Uusista parhain eli kaarnakuoriset vanhat puut, hyvä kun oksaton 10 m asti ja tiheät vuosirenkaat. Myös oksaiset kuuset käyvät esimerkiksi hirrenveistoon, ehkä jopa vähentää halkeilua.

Kelo, kelohonka eli pystyyn kuollut laatumänty. Harmaapintainen ja punainen sydänpuu, pinta arka kolhuille, suojaamattomana pinossa pinta pilaantuu ja irtoaa.

Lenssi, tyvilenssi. Puun tyven laajentuminen maata kohden.

Lyly, janhus, reaktiopuu, vetopuu, kylkiäispuu on epätavallisen tiivis solukko ja puun sydän ei ole keskellä puuta. Syntyy kallistuneeseen puuhun aiheuttaen sisäisiä jännityksiä, puu yleisesti käyttökelvotonta rakentamisessa mutta käy mm. esijännitystä vaativiin kohteisiin myös rakentamisessa sekä jalaksiin ja vanteiksi. Vaarallista koneilla työstettäessä koska on takaiskun vaara. Kaareva tai kallellaan kasvanut, tuulessa tai toispuoleisessa valossa kasvanut puu sisältää lylyä.

Kara syntyy metsäpalon seurauksena puihin.

Koro, huolema. Salamaniskun, pakkasen tai muun aiheuttaman halkeaman ympärille kasvaa kovaa puuta. Hyvä kun haava auki, umpeen kasvanut sisältää usein lahoa. Koivulla palve, kyles. Sopii hyvin työkalujen varsiin. Voidaan tehdä myös viiltämällä koivuja rungon suuntaisesti.

Maltinakuusi, mannelkuusi. Lahoava ja vääntyilevä kuusi.

Näre. Kuusi.

Pahka. Rungossa, oksissa, juurissa esiintyvä yleensä pallomainen muodostuma. Syytä on vaikea sanoa. Perintötekijä, hyönteisen tai mekaanisen vaurion aiheuttama. Kasvu voi jatkua koko puun eliniän ajan. Puuaines on normaalia kovempaa.

Pahkura. Oksia puuaineksessa.

Palokoro. Pihkoittunut kohta.

Poikaoksa. Erittäin voimakkaasti pystyyn (rungon suuntaisesti) kasvava oksa. Latvassa voidaan tulkita toiseksi latvaksi.

Salamaniskeämä.

Tervaroso. Männyssä pihkoittunut kohta kestävää puuta.

Tyvitukki.

Visakoivu.

[muokkaa] Kaatoajankohta

Katso sivulta Metsätyö

[muokkaa] Hirrenveistoon

Yleisesti mänty, kuusi ja haapa.

[muokkaa] Polttopuu

Polttopuista on oma sivunsa polttopuut.

[muokkaa] Lähteitä

• Puusepän opiskelut