Puulajit
Wikikko - koko kansan taitopankki
Voit vapaasti heti nimettömänä korjata ja lisätä tekstiä painamalla yläreunassa näkyvää muokkaa-painiketta. Paina lopuksi Tallenna sivu-painiketta.[muokkaa] Yleistä
Tämä sivu käsittelee puulajit, niiden ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia.
Katso myös puusta oma sivunsa: Puu
[muokkaa] APACHI
Vaaleankeltainen, työstetty pinta ei ole tasainen vaan uurteinen, kevyt, pehmeä, hyvä lämmöneristämiskyky, helppo työstää ja pintakäsitellä. Tiheys 340-500 kg/m3.
Saunan lauteet, katto- ja seinäverhoilu, taulun kehykset, puu-uistimet, puuveistokset, vanereiden sydänmateriaali.
[muokkaa] BALSA
Valkoinen, kellertävän harmaa, joskus punaisenruskea vivahde, uurteinen pinta, huokoinen, karkeasyinen, pehmeä, huono lujuus, työstö helppoa, jälki voi olla huono, pintakäsittely vaikeaa. Tiheys 90-250 kg/m3.
Eristysaine, puu-uistimet, lennokit.
[muokkaa] DOUGLASKUUSI
[muokkaa] EEBENPUU
Useita, mustasta (tunnetuin) harmaan ruskeaan, kovaa, hienosyistä, vaikea työstää. Tiheys 900-1100 kg/m3.
Taide-esineet, pelinappulat, soittimen osat.
[muokkaa] GUAJAKKIPUU
Itsevoiteleva, äärimmäisen kulutuksen kestävä.
Hammaspyörät, vaunun laakerit.
[muokkaa] HAAPA
Populus tremula. Puu pelkää, koska sitä kaikki himoitsevat. Nimeen liittyy haapio. Populus tremula eli värisevä poppeli. Kuori yhteyttää, lehtivihreä antaa värin latvukselle. Paljon eri sävyisiä lehdiltään. Vesoissa elää männynversoruosteen kesäitiövaihe, joka tärvelee männyn latvakasvaimia. Versoruoste ei lisäänny isoissa puissa. Kaulaaminen ennen kaatoa. Kuori neutraalia --> jäkälä- ja sammallajisto erilainen. Haavankeltajäkälä. Haavanpunikkitatti. Tärkein lahottaja haavankääpä. Ruoti sivulta litistynyt lähellä lapaa, kenties haihdutus suurempi ja saa näin ollen lisää ravinteita otettua tai hyönteiset eivät pysy lehdillä tai paremmin auringonvaloa. Sileäkuoriset rosokuorisia terveempiä. Vihreäkuoriset kestävät sydänlahoa tummakuorisia paremmin.
Valkoselkätikan ja harmaapäätikan mieliruoka runkohaapsanen elää toukkana nuorissa haavoissa. Mm. runkohaapsasen toukka kuuluu läpi, kun kuuntelee korva puuta vasten. Jänistä kutsuttu haavikon emännäksi. Monen eläimen koto! Lahovika alkaa usein oksantyngästä ja leviää sydänlahoksi. Haapa kelpaa mm. jäniksille, myyrille ja hirville sekä linnuille että hyönteisille. Kuori majavan, metsäjäniksen ruokaa ei rusakon. Tikan kolot, jonka jälkeen liito-oravat, joka myös syö lehtiä. Haapaperhonen. Punahärö.
Heinäniitylle mentäessä ei saa kantaa haravaa olallaan piit ylöspäin, koska silloin vetää sadepilvet mukanaan.
[muokkaa] Jälsi ja silmut
Lisäravintona sellaisenaan tai hyytelöksi keitettynä.
[muokkaa] Hedelmät
Ennen avautumistaan hätämuonaksi.
[muokkaa] Mahla
Aikaisin keväällä käyttökelpoista, ennen kitkerää salisyylin makua.
[muokkaa] Puuaines
Huokoinen, pehmeä, nukkaava, tahraamaton, kellanvalkoinen, kevyt, sitkeä, elastinen, sietää kosteutta ja rasitusta, kuivuttuaan kovaa, pinta- ja sydänpuun välillä ei värieroa, vuosilustot erottuvat heikosti. Lämmitettynä taipuisa. Ei pikkuesineisiin, vaikea pintakäsitellä. Tukkipuuksi 40-50 vuotta. Tiheys 350-450 kg/m3.
Työkalunvarsipuu: lapiot, lapionvarret, heinäharavat (lapa koivusta, varsi haavasta ja piit pihlajasta)
Hirsirakentamiseen monipuolisesti, hirsiset talousrakennukset, kattopaanut, paalut, aidaspuut, lattiat, lauteisiin paras, pöllipenkit, astiat, vakat, kehät, kaukalot, kuurnat, mehiläispöntöt, melat, airot, veneet, vaununlaidat, laiturit, sillat, siltarummut, päreet, arinat, matot, pöytäliinat, hatut, puukengät, soittimet, sukset, jäätelötikut. Tulitikkuna palaa tasaisesti, kuutiosta n. 2 milj. tikkua. Potaska. Selluteollisuus.
- Lahot ja ontot haavat astioiksi, mehiläispöntöiksi.
- Haapio eli yhdestä puusta kovertamalla ja lämmön avulla muotoilemalla tehty kanoottimainen vene. Muista hernevene herneenpalosta poistetaan herneet selkäpuolelta ja laitetaan tikut.
[muokkaa] Oksat
Koritöihin
[muokkaa] Kuori
Paljon salisyylihappoa. Kuori parkitukseen.
[muokkaa] Lehdet
Lähes sama valkuaisainepitoisuus kuin kaurajauhoissa. Karjan rehu.
- Harvat ja pienet lehdet kertovat lahosta.
[muokkaa] HIKKORI
Kirveenvarret, grillihiilet.
[muokkaa] IROKO
Afrikkalainen teak. Kellanruskeasta tummanruskeaan, pinnassa uurteita, hyvä lujuus, helppo työstää, ominaisuudet tiikkimaisia, haponkestävä. Viiluna, sahatavarana. Tiheys 650-750 kg/m3.
Huonekalu- ja rakennuspuusepäntöihin, ulko-ovien kynnykset, veneisiin, kemiallisten tuotteiden altaat ja sammiot.
[muokkaa] JAKARANDA
Palisanteri, ruusupuu. Punaisesta, violetinruskeasta suklaanruskeaan, lähes mustaan, kovaa, melko hienosyistä, pintakäsittely helppoa. Massiivipuuna, viiluna. Tiheys 800-1100 kg/m3.
Huonekaluteollisuus, sisustaminen, soittimet, pelien osat, työkalujen kahvat.
[muokkaa] JALAVA
200-400 vuotta. Kynäjalava. U. laevis. Rauhoitettu. Suomessa n. 2500. Ongelmana järvien säännöstely, ei kevättulvia ja mm. kuusi valtaa alaa. Tulvarantojen puu, jonka siementaimi itää kevätjäiden rikkomassa aukoissa ja kasvaa vähäsateisena poutakesänä vedenpinnan ollessa alhaalla. Kynäjalava ei murru.
Vuorijalava. Ulmus glabra. Rauhoitettu Ahevananmaalla.
[muokkaa] Kuori
Sisäkuori hätäleivän aines. Ripuliin, peräpukamiin, ihottumiin, suutulehduksiin. Sisäkuoresta kasviliimaa, parkkiainetta. Sisäkuoresta voi liottaa niintä köydenpunontaan.
[muokkaa] Lehdet
Nuoret salaatteihin, keittoihin pinaatin tapaan. Teehen. Hedelmät. Vihreät salaatteihin, keittoihin pinaatin tapaan. Kypsät kasviöljyksi.
[muokkaa] Puuaines
Kellanruskea, sydänpuu hieman tummemman ruskea, joskus punertavia tai vihertäviä vivahteita, kevät- ja kesäpuun väriero selvä, uurteita, voimakkaasti halkeileva, hidas kuivatus, työstö helppoa, liimausominaisuus kohtalainen, ei säänkestävä, halkaisu vaikeaa, sietää syviä reikiä. Kehäputkiloinen puu. Sahatavarana ja viiluna. Tiheys 480-860 kg/m3.
Työkalunvarret, vesikourut, vedenalaisrakenteet, akselit, prässit, huonekalut, sisustus, kärrynpyörän napa, myllynrattaat, mankelit, aseenperät, sukset, veneenkölit, luokit joista kynäjalavainen paras, reen pajut, hiili, suuret veistokset.
[muokkaa] KATAJA
[muokkaa] KOIVU
Betula = hepreaa, neitsyt. 150-200 vuotta. Kulon jälkeen koivu itää hyvin. Suuressa pihakoivussa jopa 500 000 - miljoona lehteä. Koivusokeria ksylitolia. Rungon vaaleus johtuu ilmastosta, pohjoisempana vaaleampia. Kujannepuu. Pihapuu.
Äkämäpunkki, jonka sylki ärsyttää pintasolut eri muotoisiksi ja värisiksi nukaksi suojaamaan punkkia vihollisilta, imevät nestettä lehdistä. Koivunruoste aiheuttaa aikaisemman kellastumisen ja ruskean värisävyn. Kuivuus ja sen myötä kirvat kellastuttavat jo kesäkuussa. Tuulenpesät mm. Taphrina -sienilaji. Esim hieskoivuntuulenpesäsieni vain hieskoivulla. Tyrehdyttää pituuskasvun, mutta silmujen ja haarojen muodostus jatkuu, itiöt syntyvät tuulenpesän kurttuisten lehtien pinnalle ulottuvista rihmaston päistä kuroutumalla, joita tuuli levittää. Sienijuuri mm. rouskuilla, haperoilla, tateilla, seitikeillä. Tuholaisia pökkelö-, arina-, taula- ja pakurikääpä. Koivumittari erityisesti Utsjoen aluella. Tuohikirjeet Itä-Suomessa 1200-luvulta.
- Hiekkamaassa kasvava lohkeaa suoremmin ja on sileämpää.
- Savimaassa aukealla kasvava sitkeämpää ja visaisempaa.
[muokkaa] Lehdet
Teehen, nuoret lehdet salaattiin. Hiirenkorvat C-vitamiinin lähteenä!
- Ruskea laikukas lehti kertoo lahosta.
[muokkaa] Silmut
Viinan mausteeksi ja salaattiin.
[muokkaa] Mahla
Leivontaan, juomiin.
[muokkaa] Oksat
Koivuniemen herra. Vihta heti juhannuksen jälkeen, kuivamaan auringolta suojaan. Vasta rauduksesta, side hieksestä. Varpuluuta. Pannat, sangat, vitsakset. Tulenteossa kovalla pakkasella vesi kuin jäätyy pois puusta ja hennot oksat ovat varsinkin Lapissa kasvaneet hyvin tiiveiksi ja vähän vettä sisältäviksi.
[muokkaa] Hedeurvut
Jauhonjatkeena.
[muokkaa] Juuri
Harja. Punonta.
[muokkaa] Tuohi
[muokkaa] Mahla
Käytä nopeasti ettei käy. Mahla säilyy viileässä vuorokauden. Iholle, hiuksille. Maaliskuu myös mahlakuu. Ankarasta talvesta makeaa, lauhasta vetistä kenties. Loppuu hiirenkorviin. Makeinta kumpareella kasvavasta. Kevätväsymykseen. Ennen juomista kun pesee kasvonsa ensimmäisellä kevätmahlalla, pysyvät ne vaaleina koko kesän. Poistaa myös teerenpilkut kenties.
[muokkaa] Puuaines
Tiivis, kova, tasa-aineinen, hienosyinen, vaaleankeltainen, valkoinen, punertava, ei makua, ei väriä, hyvä liimata, työstää ja pintakäsitellä, elää kosteuden mukaan melko paljon, lahoaa melko helposti kosteassa. Sydänpuu parasta, ei erotu pintapuun väristä, kevät-kesäpuu ei värierotu paljon. Viilu leikattua tai sorvattua. Suurten ja vanhojen koivujen tyveen muodostuu usein aaltoilevaa loimupuuta. Tiheys 460-800 kg/m3.
Polttopuu, puusepän työt, ei niinkään rakentaminen. Huonekalupuuna hyvä, kotitalousesineet, ruokailuvälineet, kuksa, leikkuulaudat, työkalunvarret mm. kirveenvarsi, viikate, puukonpäät, haravanlavat, lapiot, reenjalakset, vaununkorit, rattaanpyörät, aisat, länget, luokki, onkivavat, liukkaat tanssilattiat.
- Länkiin ja jalaksiksi suonreunoilta. Kaarevajuuriset. Kovaa ja taipuisaa puuta.
- Sukset. (haavasta kevyimmät), keskikokoinen, suora, kuusen vieressä kasvaneesta oksat karsiutuneet, halki kasvuasennon mukaan pohjoisesta etelään ja puolikkaat idästä länteen. Vanha korpikoivu muurahaispesän vierestä. Koska puu vetää pituussuunnassa kieroon auringon ja varjopuolen mukaan.
[muokkaa] Tuhka
Lipeää ja potaskaa. Hiiltä, ksylitolia, mustetta.
[muokkaa] Rauduskoivu
Betula pendula. Kansallispuu. Pihkanystyjä nuorissa oksissa. Hiestä pitkäikäisempi, kookkaampi, lehteen aiemmin, lehdessä pitempään. Hiirenkorvalla toukokuun puolivälissä. Muotoja visakoivu, pirkkalan-, loimaan- ja taalainkoivut, purppurakoivu. Riippakoivu on aina rauduskoivu, rauduskoivu ei aina riippakoivu. Riippaoksaisuus lisää lehtipinta-alaa. Oksissa papyriferihappoa, vastenmielistä hirville ja jäniksille. Diureettinen, nauti kohtuullisesti. Jällessä niukasti energiaa, irrotuksen jälkeen kuivaa, jauha, liota jauhoksi.
[muokkaa] Hieskoivu
B. pubescens. Ennen omina lajeinaan eteläinen lehtokoivu, pohjoinen tunturikoivu ja niittykoivu. Hieskoivu sietää varjoa ja vettä paremmin. Vesasyntyiset rungot ei järjestäen lahovikaisia.
- Tunturikoivulla vaivaiskoivun verta. Tunturikoivikko maailman suurin yhtenäinen koivumetsä. Tunturimittari tuhot. Kuollut runko vesoo tehokkaasti --> sopeutuma. Kevon alueella tunturikoivu monirunkoinen, itään siitä yksirunkoinen. Kiilopään koivu suikertaa.
- Vaivaiskoivu. B. nälkäkoivu, kopeekkalehti. Ruskaväri! Risteytyy hieskoivun kanssa, myös rauduskoivun. Tuoreenakin hyvä nuotioon. Parhaat luudat. Oksat vuoteenpohjaksi. Lehdistä keltaväriä.
- Visakoivu on lähes aina rauduskoivu, harvoin hieskoivu. Visautuminen häiritsee elintoimintoja ja kasvu hidasta. Lehdissä ei eroa. Saattaa olla vaikea tunnistaa päältäpäin. Arvostettu huonekalupuu, vaikea saada halkeamaan. Nuijat. Pahka kapustaksi.
[muokkaa] KONTORTAMÄNTY
[muokkaa] KUUSI
[muokkaa] LEHMUS
[muokkaa] Metsälehmus
Tilia cordata. Tilia=ptilon eli siipi, hedelmissä. Cor=sydän, lehdestä. Niinipuu, pärnä, pärkkä, pernu. 400-600 vuotta. Rauhoitettu Ahvenanmaalla. Keskiajalla niinivero vähensi metsiä. Kotitarvekäyttöön vielä 1900 vuosisadan alussa. Pohjoisimmaksi levinnyt jalo lehtipuumme. Istutetetaan kotitalon viereen suojaamaan salamaniskuilta.
Hyönteispölytteinen. Kukinta-aikana mesipisaroita (mesikaste) tippuu lehtikirvojen ulosteena, kelpaa mehiläisille. Huumaantuneita mehiläisiä lehmuksen alla kenties meden myrkyllisten aineiden takia. Sarviäkämäpunkkien sylki ärsyttää ja kasvaa onttoja äkämiä punkin suojaksi.
Pyhä puu. Muinaisskandinaaveilla hedelmällisyyden jumalattarelle Freijalle. Keijujen ja tonttujen puu, asuvat juurien alla, ei ole hyvä häiritä auringonlaskun jälkeen lehmusta. Vanhoissa lehmuksissa lehmuskäärme, suunnaton lohikäärme jonka takia ei uskalleta leikata ruohoa lehmuksen alta.
Köysiä, kalaverkkoja, koreja.
Niinisalot.
[muokkaa] Nila
- Niini, ohutta ja sitkeää syytä. Niini ollut veroparseli. Köysiin, mattoihin, säkkeihin, jalkineisiin. Irtoaa helposti kun nesteet liikkeessä eli puu mäihällään. Värjättävissä kasviväreillä.
Pitkät kuorinauhat juhannuksen aikaan nippuina järveen syksyyn asti, sitten vilotaan eli veitsellä erotetaan säiekerros irti kaarnakerroksesta, lima huuhdotaan pois ja laitetaan kuivamaan. Myös syystalvella puusta irti ja saunotetaan kahdesti, jolloin sitkeämpää kuin liotettu.
[muokkaa] Kuori
Pensselit.
[muokkaa] Lehdet
Tarkasti vaakatasossa. Teenä hiostettuna ja kuivattuna muiden lehtien kanssa. Lehdesrehuksi.
- Hiostus eli nuorien lehtien annetaan hieman nahistua, solukko rikotaan puristelemalla ja pyörittelemällä pieniksi palloiksi, sullotaan lasipurkkiin tiukkaan, tiivis kansi, 2-3 pv pimeässä 40 asteessa. Lehdet avataan ja kuivataan heti.
[muokkaa] Kukka
Teenä lääkkeeksi tuoreina ja kuivattuna. Kerätään heti puhjettua kukkaperineen ja suojuslehtineen, kuivataan varjossa, lämpimässä, vetoisassa, säilytä ilmatiiviisti. Tee vilustumiseen, flunssaan, nuhan ja yskään. 2dl kiehuvaa vettä, 2 rkl hienonnettuja kukkia, hauduts 15min. Terveyskylpy. Lehmushunaja arvokasta.
[muokkaa] Hedelmät
Ruokaöljyä, ei säily.
[muokkaa] Puuaines
Helppo vuolla. Luokkipuu, astiapuu, syvät koristeveistot, sorvityöt, saunan sisustus, leikkikalut, piirustusvälineet, proteesit, soittimet, pärekorit, valu- ja hattumuotit, lyijykynät, piirustuslaudat, viivoittimet, lentokoneenosat, hiili.
[muokkaa] LEHTIKUUSI
Lehtikuusen laatu vaihtelee, kestää lämpötilan vaihteluja, kestävää. Hyvä hirsirakentamiseen.
Vesirakennelmat, paalut, pylväät, patoluukut, paanut, sangot, kirnut, sillat, veneet, huonekalujen rungot, tynnyrit, pakkaukset, ratapölkyt, vesijohdot.
[muokkaa] LEPPÄ
120 vuotta. Leppä tarkoitti verta, lepän nimi sen sisältämästä nesteestä, joka muuttuu punaiseksi ilmassa. Ensimmäisien vuosien jälkeen 30 vuoden ikään asti maamme nopeakasvuisin puulaji. Jätevesien imeyttäjä. Sädesieni bakteeri ärsyttää juuren kasvattamaan korallimaisia äkämiä. Niissä sädesienet sitovat ilmakehän typpeä ammoniakiksi. Lehdet putoavat vihreinä. Ei ota lehtivihreää talteen.
Sielupuu, suojaa että karkottaa. Hankitaan pyyntionnea, suojaa pedoilta, nostatetaan lempeä, kylvetetään vainajia. Suojaa noiduttuihin esineisiin koskijaa, avustaa taikamenoissa esim. pääsyssä pois metsänpeitosta. Oven päällä oksa pitää poissa syöpäläiset että pahat henget.
Erinomainen savustuspuu.
[muokkaa] Mahla
Haavaan.
[muokkaa] Jälsi
Hätäravinnoksi. Teeksi myös talvella.
[muokkaa] Kuori
Värjäyksessä ruskeita sävyjä, keltaruskeasta mustaan puretteesta riippuen. Parkkaukseen, leppätorvi paimenelle.
[muokkaa] Lehti
Värjäyksessä tuoreista vaalean vihreää, kuivatuista vaaleaa punaista. Lehdet kerätään heti puhjettua, kuivataan ja säilytetään kangaspussissa. Vihdalla hoidetaan ihoa. Lemmenkohotukseen lepällä lämmitetyssä saunassa leppävihta. Lehdesrehuna erinomaista.
- Lehdekset. Karjan talvirehuksi. Keskikesällä korjatut lehtipuiden lehdet ja lehtioksat. Hevosille, lehmille, vuohille, lampaille, kaniineille sellaisenaan, sioille ja kanoille riivittyinä appeeksi valmistettuina. Ei tuomesta tai paatsamasta. Rehuarvon mukaan selja, vaahtera, lehmus, haapa, leppä, paju, tammi, saarni, pihlaja, koivu. Tyvestä yhteen pannalla kerpuiksi. Yksi lammas/sata kerppua talvena. Kuivumaan haasiaan. Tai lehtikoppeleita, jotka katetaan koskusilla tai tuohilla. Tai pisteaidan seipäisiin. Riivityt lehdet kuivataan tuvan lattialla. Hevosettomissa talouksissa kotiin takkavitalla, joka tehdään nuoren koivun tai pihlajan piiskasta kiertämällä latvapää lenkiksi.
[muokkaa] Puuaines
Köyhän miehen mahonkia. Kevyt, pehmeä, taipuisa, sitkeä, lahoaa helposti, säilyy veden alla, kuivana punertavanruskea, ruskeita lyhyitä viiruja, kevät- ja kesäpuunväriero vähäinen. Tervaleppä harmaaleppää kovempaa. Helppo kuivata, työstää, pintakäsitellä. Kaunis sileä pinta. Tiheys 380-600 kg/m3.
Seipäät harmaalepästä, paalutukset, vesirakentaminen, puupenkit, lauteet, katto- ja seinäpaneelit, työkalunpäät, koristeveisto, sorvityöt, lovileikkaustyöt, maito- ja voiastiat, kapat, tynnyrit, hunajapurkit, mehiläispöntöt, laatikot, rukinpyörät, kävelykepit, äyskärit, vaateripustimet, lasivalu- ja hattumuotit, vaununosat, lestit, puukengät, soittimet, piipunkopat, lelut, seinäkellot, lyijykynät, savustuslastut, hiili, piirustushiili.
Lepän hiili sopii hyvin nokilankaan eli millä piirretään rakentamisessa linjoja.
[muokkaa] Tervaleppä
Alnus glutinosa. Kostea, ravinteikas. Punertava puuaines. Pitkäperäiset kävyt.
[muokkaa] Harmaaleppä
A. incana. Avoin, kuiva. Lyhytikäinen, nopeakasvuisin luonnonvaraisin puumme. Lappalaiset pureksivat sisempää kuorta, jolloin sylki punaiseksi ja sillä värjätään karvattomia vuotia.
[muokkaa] MAHONKI
Useita, punertavanruskeaa, uria pinnassa, verraten kovaa, työstö helppoa, hyvä pintakäsitellä. Nimi usein kasvupaikan tai vientisataman mukaan. Massiivipuuna ja viiluna. Tiheys 500-750 kg/m3.
Gabon, okume. Ei varsinaisesti mahonki, muistuttaa mahonkia, vaaleanpunainen.
Hondurasmahonki. Vaalean punaruskeasta tumman punaruskeaan, liimattavuus hyvä, silkkimäinen kiilto.
Khayamahonki. Vaalean punaruskeasta punertavanruskeaan.
Makore. Vaaleanpunaisesta tummanpunaiseen.
Sapelimahonki. Punaruskea, raidallisuus säteen suuntaisessa leikkauksessa.
Huonekalut, veneet, kiiltäväpintaisiin esineisiin, sisustaminen.
[muokkaa] MARJAKUUSI
[muokkaa] METSÄOMENAPUU
Ristipölytys. Risteytyminen tarhaomenapuiden kanssa hävittää alkuperäiset. Ruusun siittiöön tulee aina vain 7 kromosomia, joten jälkeläiset muistuttavat enemmän äitiä.
[muokkaa] Lehdet
Nuorina salaattiin. Kuivattuina teehen.
[muokkaa] Ruusujen kiulukat
Jälkiruoaksi ja teenä.
[muokkaa] Puuaines
Kaunis, kova, kestävä.
Haravanpiikit, viikatteensiivet, nuijan päät, puuruuvit, kaiverrustyöt, miniatyyriveistokset, astiat, sukkulat, huonekalut, höylänrungot, puupiirroslaatat, tuulimyllyjen hammasrattaat.
[muokkaa] MUSTAKUUSI
[muokkaa] MÄNTY
[muokkaa] OMENAPUU
100 vuotta.
[muokkaa] ORAPIHLAJA
Piikit muuntuneita oksia, oria. Harakan pesäpaikka ja lepinkäisen saaliin seivästysvarasto. Tilhet ja rastaat levittävät eniten.
[muokkaa] Kuori
Värjäyksessä harmaa, keltainen.
[muokkaa] Marjat
Hillo, hyytelö.
[muokkaa] Lajit
- Tylppäliuskaorapihlaja. Crateagus monogyna.
- Suippoliuskaorapihlaja. C. curvisepala.
- Aitaorapihlaja. C. grayana.
[muokkaa] PAATSAMA
Paatsamat sitruunaperhosen ja paatsamasinisiiven toukkien ravintokasveja.
[muokkaa] Korpipaatsama
Rhamnus frangula. Paattama, paahtama, paatsain, paattain, paatselma, paattelma, pajatin, pajahtin, pajasin, pakastin, pakatsu, pajahka, pajakka. Kukkii koko kesän. Kolmenvärisiä marjoja vihreästä punaisiin ja lopulta mustiksi? Paikannimissä. Koko kasvi myrkyllinen, vaatii ½ kuivatuksen. Kuoresta keltaista, marjoista vihertävää. br />
[muokkaa] Kuori
Myrkyllinen! Kasvivärjäys, keltaista, tuhkalipeällä punaiseksi.
[muokkaa] Marja
Värjäyksessä siniharmaata, raa'at vaaleanvihreää.
[muokkaa] Lehdet
Kerput lampaille. Värjäyksessä keltaista ja vihreää.
[muokkaa] Puuaines
Sydänpuu on voimakkaan punaista ja mantopuu keltaista. Viulun sivut. Pikkuesineet, ruutihiiltä, piipunvarret.
- Piirustushiiltä, leikkaa kynän kaltainen oksanpätkä, teroita, hiillytä nuotiossa.
[muokkaa] Orapaatsama
R. catharticus. Oriksi muuttuneet oksanhaarat suojaavat peuroilta ja kauriilta. Myrkyllinen. Hyötyi laidunnuksesta.
[muokkaa] Puuaines
Veitsenpäät, pikkuesineet.
[muokkaa] Kuori
Värjäyksessä keltaista ja ruskeata.
[muokkaa] Marjat
Raa'at värjäyksessä keltaista, kypsillä ruskeaa ja punaista.
[muokkaa] PAJU
80-100 vuotta. Nimissä yleensä halventavan suhtautumisen maku. Kaksikotisuuden takia risteymiä paljon. 20 luonnonvaraista. Tuulipölytteisyys.
Pajujen kuorta "parkkia" nahan parkitukseen.
Vesoista koreja, mertoja, huonekaluja, niintä köysiin, mattoihin, kudontatöihin, verkon havakseen.
Jätevesien puhdistus, energiapaju.
- Vedenetsintään varpu, joka toukokuun ensimmäisenä yönä, ensimmäisen ja kolmannen kukonlaulun välillä taitetaan pajusta.
[muokkaa] Kuori
Parkkiaineita, lääkeaineita mm. salisiinia (Salix) Pajunkuorikalja maidon herutukseen. Sisäkerroksesta narua. Värjäyksessä sinipunaista vai keltaista ja ruskeaa?
[muokkaa] Lehdet
Pieninä hätämuonaksi. Rehuksi karjalle. Värjäyksessä keltaista.
[muokkaa] Jälsi
Hätämuonaksi. Pajupettua.
[muokkaa] Silmut
Hätämuonaksi. Kukinnot. Siemenkarvoista patjantäyte.
[muokkaa] Oksat
Oksista tynnyreiden vanteet.
[muokkaa] Puuaines
Kevyttä, vahvaa, pirstoutuvaa. Mailat, vaununpohjat, proteesit, lattiat, hiili. Risusillat, risuaidat, huonekalut, pakkauslaatikot, puukengät, luokit, työkalunvarret, vitsakset, heinäseipään tapit, kantovitsat, pajupillit, pajuhuilut. Hammastikut, tulitikut. 1-vuotinen vesa punonta- ja koritöihin, rehuksi. Mertoja.
[muokkaa] Juuri
Pahkasta kuksat, puukonperät.
[muokkaa] Lajit
- Hanhenpaju. S. repens. 27 erilaista tuoksu yhdistettä kukissa. Sek. hietikkopajuun. Hanhenpaju kenties, kun lehdet alta muistuttavat lentävää hanhiparvea.
- Tuhkapaju. S. cinerea. Hyönteispölytteinen.
- Kiiltopaju. S. phylicifolia.
- Mustuvapaju. S. myrsinifolia.
- Virpipaju. S. aurita.
- Ahopaju. S. starkeana.
- Pohjanpaju. S. glauca. Ei kemiallista puolustusmekanismia --> harmaakuvemyyrät.
- Napapaju. S. polaris.
- Vaivaispaju. S. herbacea.
- Verkkolehtipaju. S. reticulata.
- Pohjanpaju. S. lapponum.
- Villapaju. S. lanata.
- Lettopaju. S. myrsinites.
- Kalvaspaju. S. hastata.
- Outapaju. S. borealis.
- Hietikkopaju. S. arenaria.
- Talvikkipaju. S. pyrolifolia. Rauhoitettu. Kaikki Suomen yksilöt emejä.
- Jokipaju. S. triandra. Rauhoitettu.
- Hopeapaju. S. alba
- Halava. S. pentandra. Kukkii pajuista viimeisimpänä. Petandra = viisiheteisen kukan mukaan.
- Koripaju. S. viminalis. Soveltuu korien valmistamiseen.
[muokkaa] PERNAMBUCO
Kova, painava, elastinen. Viulunkäyriin.
[muokkaa] PIHLAJA
130-150 vuotta. Punatulkku murskaa siemenen ja karistaa mallon maahan. Parhaita levittäjiä tilhet ja rastaat --> pihlajia ihmeellisissä paikoissa. Niukkoina marjavuosina pihlajanmarjakori munii omenan raakileisiin.
Ukko Ylijumalan puolisolle Raunille pyhitetty puu. Sanskritissa "väkevän kasvin" nimitys on rohini (punainen), siitä kenties rönn ja rauni. Rauni Ukon puoliso, pihlajan henkilöitymä. Lapissa pihlajanmarjat raunille, raudnalle pyhitettyjä. Haltiapuu, takaa talon onnen. Skandinaavisessa tarustossa pihlajanoksa pelasti ukkosenjumala Torin vuolaasta virrasta, josta kansanomainen nimitys torshjälp.
[muokkaa] Oksat
Navetan seinälle parantamaan maidontuotantoa seuraavana vuonna. Karjakeppinä maagisia voimia. Halkaistun vitsan läpi työnnetyt verkot tuovat kalaonnea.
[muokkaa] Kuori
Pihlajainen paimentorvi pitää karhut loitolla. Hapanta. Parkitukseen. Nahasta ruskeaa. Värjäykseen savenharmaa, harmaanruskea. Köyttä, parkki. Vastojen siteenä.
[muokkaa] Marja
Sis. omenahappoa. Kuin tiivistetty omena ominaisuuksiltaan. Suurina määrinä voivat aiheuttaa myrkytysoireita. Parhaimmillaan syystalvesta. Rehuksi, leipiin, puuroihin, keittoihin, juomiin ym. Kuivattuna sellaisenaan. Kuivatut marjat teehen. Ansoissa houkuttimena.
[muokkaa] Lehdet
Teenä. Parkki. Värjäykseen ruskeaa ja vihreää väriä. Perunoiden seassa estävät talvella niiden pilaantumisen.
[muokkaa] Puuaines
Sitkeä, vaikea halkaista, melko taipuisa, elää kosteuden mukana, huono ulkoilman kestävyys, kiillottuu hyvin, ei kieroudu, halkeilee kuivattaessa pahasti.
Haravan piikkipuut eli piit, akselit ("ei tarvitse voidella"), lusikat, astiat, paloviinatynnyrit, sorvaustyöt, aisa- ja luokkipuut, pyöränpuolat eli kehrävarret, sukset, reen ketarat, pyssynperät, piipunvarret, kantovitsat, ongenvapa järvikalastajille, merikalastajille tuo huonoa kalaonnea.
[muokkaa] Lajit
- Kotipihlaja. Sorbus aucuparia. Aucuparia eli linnunpyynti. Aucuparia eli avis eli lintu ja cepere eli houkutteleminen. Pohjois-Savon maakuntakukka.
- Suomenpihlaja. S. hybrida. Härkäpihlaja.
- Ruotsinpihlaja. S. intermedia.
- Teodorinpihlaja. S. teodori. Rauhoitettu Ahvenanmaalla. Ruotsin- ja kotipihlajan risteymä
[muokkaa] POPPELI
80-100 vuotta. Toimii iskunvaimentimena.
[muokkaa] PUNAPYÖKKI
Useita, punertavanvalkoisesta vaaleanharmaaseen, pinnassa tummia lyhyitä juovia ydinsäteistä, tasa-aineista, erittäin vähän tuoksuva ja makua antava, elää voimakkaasti kosteuden vaihdellessa, helppo taivuttaa, kovaa, helppo työstää ja pintakäsitellä, liimattavuus hyvä, hoyrytettäessä tummemmanpunaisemmaksi. Tiheys 490-880 kg/m3. Sahatavarana ja viiluna.
Huonekalut, rakennusteollisuus, jäätelötikut.
[muokkaa] PÄHKINÄPUU
Useita, kovaa, tiheää, uurteita, kestävää, suorasyistä, vähän kutistuvaa, hyvä työstää ja pintakäsitellä. Tiheys 600-800 kg/m3.
Afrikkalainen pähkinä. Kullanruskea, ei ole aito pähkinäpuu.
Amerikkalainen pähkinäpuu. Vaaleanruskean tai liilanharmaan vivahteisesta tummanruskeaan.
Kaukaasialainen ja Ranskalainen pähkinäpuu. Harmaan ja ruskean sävyttämä, voi olla lähes mustia juovia.
Huonekalut, sisustus, flyygelin- ja pianon osia, televisiolaatikoita, laadukkaat tuotteet.
[muokkaa] RAITA
Salix caprea. Hyönteispölytteinen. Myös tuhkapajulla on kukissaan 16 eri tuoksuainetta. Jänikset suosivat typpipitoisimpia hedeyksilöitä. Raidantuoksukääpä. Raidankeuhkojäkälä. Raidanhyytelöjäkälä. Kukinnossa voi olla 200 kukkaa. Lounais-Enontekiöllä vuonoraita. Eniten käytetty aspiriinin lähde ennen.
[muokkaa] RAMINI
Usein virheetön.
Luudanvarret.
[muokkaa] SAARNI
Lehtosaarni. Fraxinus excelsior. 150-200 vuotta. Lehtii viimeisenä puistamme ja pudottaa lehdet ensimmäisenä yleensä vihreinä. Naisellinen. Sukua oliiville. Kukkii ennen lehtiä. Syväjuurisena tuo ravinteita, jotka lehtien mukana karikkeeksi ja lehtomullaksi. Kaarna emäksistä.
Skandinaavien maailmanpuu.
[muokkaa] Lastut
Lastuista tislattu terva yleislääke.
[muokkaa] Puuaines
Useita, kellertävänvalkoisesta vaalean punaruskeaan, vuosilustot erottuvat selvästi, uurteita, kovaa, vahvaa, sitkeää, taipuu höyrystettäessä, iskunkestävää ja -vaimentavaa, huono säänkestävyys, helppo työstää ja pintakäsitellä, hyvä liimattavuus. Amerikkalainen-, eurooppalainen-, japanilainen saarni. Tiheys 440-910 kg/m3.
Työkalunvarret, sorvituotteet, jouset, tynnyrin vanteet, vaunun pyöränkehässä, sukset, aseiden tukit, huonekalut, sisustus, urheiluvälineet, jääpallomailat, puolapuut, puimakoneen seulankannattimet, lentokoneen potkurit, hiili. Jousimiesten kysytty asepuu. Urheiluvälineitä.
[muokkaa] Kuori
Verkkojen värjäys. Parkki. Jälsi lisäravinnoksi.
[muokkaa] Lehdet
Multaa. Karjanrehua. Muiden lehtien kanssa hyvää teetä hiostettuna. Värjäyksessä vihreää ja mustaa.
[muokkaa] Siemenet
Öljyä puristamalla.
[muokkaa] SIPERIANPIHTA
[muokkaa] TALAMA
Metallinen resonanssi.
Xsylofonit.
[muokkaa] TAMMI
Quercus robur. Quer=kaunis, cus=puu, robur=voima. 500-800 vuotta. Varsinais-Suomen maakuntakukka. Ahvenanmaalla isot puut rauhoitettuja. Pohjoisraja taigan eteläraja. Nuoriin tammiin jäävät lehdet talveksi, osoittavat meidän tammen vielä olevan keskeneräinen irrottamaan lehtiään. Ukkonen iskee yksinäiseen tammeen useammin.
Tammi on pyhä puu. Ajanlaskun akseli, talven keskus on tammikuu. Väinämöinen kutsuu Sampsa Pellervoisen kylvämään autioon maahan eri puulajit, tammi ei itänyt, kunnes Tursaan mahdilla ja kasvoi kunnes pimensi koko maailman, jonka pystyi kaatamaan vasta merestä noussut vaskinen mies kolmella iskulla.
Sadat hyönteiset syövät vain tammen lehtiä, lähinnä nuoria. Lehdettömiksi syö mm. tammikääriäinen, jolloin maahan tipahtelee toukan vihreitä "tuotteita". Lahopuissa erikoistunut kovakuoriaisfauna.
Noin 60 sienilajia muodostaa sienijuuren, mm. tammen-, tammensavu-, ja lutikkarousku, tammi- ja lehtosillihapero, haisuvalmuska, lehtoseitikki, kavalakärpässieni, isorusokas, tatteja. Lahottajia tammenkääpä, rikkikääpä, sokkelokääpä, tammi- ja tinahiippo. Lehtikariketta lahottaa tammenlehtinahikas. Jäkälinä pörrökantosammal ja oravisammal. Kololintuja mm. lehtopöllö, uuttukyyhky, palokärki, harmaapäätikka, kottarainen, sinitiainen.
[muokkaa] Kuori
Parkkiaineita runsaasti. Värjäys (mustaa rautavihtrillillä). Puuetikka.
[muokkaa] Lehdet
Parkkiaineilla säilökurkkujen kiinteyttäjiä. Lehdissä äkämiä eli kaleppeleita (mm. lehtipallopistiäinen), jotka sisältävät paljon parkkihappoa mm. kirjoitusmusteen tekemiseen. Parkkihappo muuttaa lehdet ruskeiksi.
[muokkaa] Terhot
Suurimmat siemenet, parkkiaineiden takia ei sovellu sellaisenaan ihmiselle, levittäjänä pääsääntöisesti närhi. Erityisesti sikojen rehuna. Happo pois rouhimalla ja keittämällä lipeävedessä, huuhtomalla ja lopuksi kuivaamalla, käy jauhonjatkeeksi. Kahvinvastike, terhokahvi yskänlääke. Terhot syödään vihreinä että ruskeina kun niissä on kuori. Ruskeista poista kuori, liota viikko tai laita kuorellisina paahda peittelemällä hiillokseen 15'. Runsaasti energiaa.
[muokkaa] Puuaines
"Tammi on talonpojan rautaa." Säteen suuntaisissa leikkauksissa ydinsäteet laajoina peilipintoina, uurteita, pintapuu ei säänkestävä, sydänpuu kyllä, erityisesti kestää veden alla, sitkeää, lujaa, joustavaa, kuivaa hitaasti, helppo työstää ja pintakäsitellä, värjäytyy rautaesineistä ja syövyttää rautaa. Massiivisena ja viiluna. Tiheys 390-930 kg/m3.
Runkorakenteet, maanalaiset osat, sepän alasimen alunen, ikkunat, ovet, vaarnat, vaunun puolat, varret, puunaulat, astiat, sorvatut lautaset, huonekalut, sisustaminen, lippaat, tynnyrit, aurat, vältit, napit, veneenrakennus, laivat, vaunut, sillat, ratapölkyt.
- Euroopan- ja Japanintammi, Amerikan valkotammi. Vaalean keltaruskeasta harmaanruskeaan.
- Punatammi. Vaaleanpunertavasta punaruskeaan, vuosilustot selvästi nähtävissä, pintapuu sydänpuuta vaaleampaa.
[muokkaa] TIIKKI
Kullanruskea, tummia tai mustia juovia, pintapuu keltaisenharmaa, vuosilustot näkyvät, suorasyistä, uurteita, öljynhajuista, öljymäisiä uuteaineita, kovaa, elää kosteuden vaihdellessa, kestää hyvin kosteutta, helppo työstää, sisältää hiekkajyväsiä, tylsyttää voimakkaasti teriä, laadukkaat ja erilaista kestävyyttä vaativat kohteet, aukaisee sormenvälit. Pinta usein öljytään. Massiivisena ja viiluna. Tiheys 480-860 kg/m3.
Huonekalut, rakennuspuusepäntyot, koriste-esineet, veneenrakennus.
[muokkaa] TUOMI
Prunus padus. Tuomenkehrääjäkoin toukat peittävät harmaaseen seittiin, koteloituvat ja tuomi tekee uudet lehdet. Koi löytää tuomen dulcitoli nimisen aineen perusteella. Tuomikirvan väli-isäntinä mm. kaura ja ohra. Luumunpussitauti paisuttaa hedelmän ontoksi säkiksi. Kuusentuomiruoste. Tuomenhärmä. Tuomenpunalaikku.
[muokkaa] Kuori
Kuoren amygdaliini aine suojelee myyriltä ja jäniksiltä. Tuoksu myrkyllisestä glykosidista, joka hajoaa karvasmanteliöljyksi ja sinihapoksi. Suojaa eläimiltä. Värjäyksessä punaharmaata väriä tai vaalean ruskeita sävyjä. Kärpästen torjuntaan lautasella vedessä likoomaan.
[muokkaa] Marjat
Ei myrkyllinen malto, mutta siemenet myrkyllisiä. Mutta murskattuina käyvät. Laita hiukan suolaa. Mehuksi sekoitettuna muiden marjojen kanssa. Likööri. Värjäyksessä sinipunainen. Murskatut siemenet paloviinassa aikaansaavat kirsikan maun sanoi Lönnrot. Luumarjoista hilloa.
[muokkaa] Puuaines
Kovasta puuaineksesta tarvekaluja. Veistotyöt, erityisesti valjasluokit, pyssynperät, kävelykepit, vanteet, haravanpiikit, vitsakset, piipunvarret, oksista koreja.
[muokkaa] Lehti
Heinien seassa ja ruoka-astioiden lähellä hiiriä karkottamaan. Lehdet hirvien suosikkeja.
[muokkaa] Kukka
Ei makuuhuoneeseen, ettei päänsärkyä. Kukkivia oksia tuvassa poltettaessa karkottaa sääskiä ja kärpäsiä. Tuoreita kukkivia oksia myyrienkoloihin puutarhassa
[muokkaa] VAAHTERA
Acer platanoides. Acer=terävä. Platanoides=plataanin kaltainen, lehden muoto. 150 vuotta. Taimet jänisten herkkua. Vaahterantervatäpläsienen muodostamia laikkuja lehdillä, talvehtii karikkeessa! Loinen joka rihmastolla varastaa ravintoa. Täplä sienen kotelopahka, johon keväällä kehittyy itiöitä tuottavat itiökotelot. Kasava rihmasto näkyy täplän ympärillä vaaleampana alueena. Haravoi lehdet pois. Samasta syystä myös miksi alaoksien lehdissä.
[muokkaa] Jälsi
Hätäravinnoksi.
[muokkaa] Lehdet
Oksineen lehdesrehuksi.
[muokkaa] Silmut
Salaattiin muhennettuina tai suolavedessä keitettyinä.
[muokkaa] Sirkkataimet
Salaatteihin.
[muokkaa] Mahla
Tuoreena parasta. Siirappia.
[muokkaa] Puuaines
Useita, vaalea, kevät- ja kesäpuulla vähäinen väriero, tasalaatuisuus, hienosyinen, ei kovin hyvä, ei säänkestävä, elää vähän kosteudenvaihtelusta, helppo työstää ja pintakäsitellä, kiillottaa. Sopii erityisesti esineisiin, joihin tarvitaan liukas ja sileä pinta kuten hiuskampoihin. Linnunsilmävaahtera valkoista. Tiheys 530-800 kg/m3.
Työkalunpäät, sirpinvarsi, lautaset, lippaat, jalakset, sukset, puuveistokset, huonekalut, sisustaminen, kiväärinperät, höyläpakat, aurat, äkeet, myllynrattaat, pyörät, soitinpuu mm. viulunpohjiin, keilat, keilaradat. Välppien pohjat lastusta, jolla erotettiin viljasta roskia.
[muokkaa] WENGE
Tummanruskeasta ruskeanmustaan, uurteet, karkeasyinen, kova, hyvä lujuus, uuteaineet vaikeuttavat työstöä ja pintakäsittelyä. Tiheys 750-980 kg/m3.
Huonekalut, sisustus.
[muokkaa] Lähteet
Puukansa, ym.
