Sienet

Wikikko - koko kansan taitopankki

Voit vapaasti heti nimettömänä korjata ja lisätä tekstiä painamalla yläreunassa näkyvää muokkaa-painiketta. Paina lopuksi Tallenna sivu-painiketta.

Suomessa yli 2 000 lakkisienilajia. Noin 50 hyvää ruokasientä. Suurin osa syötävistä tatteja, haperoita, rouskuja ja lampaankääpiä. Energiamäärä vähäinen, valkuaisainelähteitä, runsaasti kivennäisaineita kuten seleeniä. B-ryhmän vitamiineja, D-vitamiinia. Suomessa kuolemia aiheuttaneet suippumyrkkyseitikki, valkokärpässieni, pulkkosieni ja korvasieni. Alkoholin kanssa nautittuna aiheuttaa harmaamustesieni, nuijamalikka ja piikkiukonsieni oireita niin kauan kuin sientä elimistössä.

Sisällysluettelo 1 Kauppasienet 1.1 Akansieni 1.2 Haaparouskut 1.3 Haavanpunikkitatti 1.4 Hallavahakas 1.5 Herkkutatti, kivitatti 1.6 Isohapero 1.7 Jauhosieni 1.8 Jyvästatti 1.9 Kangashapero 1.10 Kangaskeltavalmuska 1.11 Kangasmyrkkyseitikki 1.12 Kangasrousku 1.13 Kangassillihapero 1.14 Kangastatti 1.15 Kartiohuhtasieni 1.16 Karvarousku 1.17 Kavalakärpässieni 1.18 Kehnäsieni 1.19 Keltahapero 1.20 Keltahelttavahakas 1.21 Keltarousku 1.22 Keltavahvero, kantarelli 1.23 Kesäpiennarsieni 1.24 Koivuhapero 1.25 Koivunkantosieni 1.26 Koivunpunikkitatti 1.27 Korvasieni 1.28 Kupukirjovahakas 1.29 Kurttusieni 1.30 Kuusenleppärousku 1.31 Kuusiherkkusieni 1.32 Kuusilahokka 1.33 Känsätuhkelo 1.34 Lampaankääpä 1.35 Lehmäntatit 1.36 Lehtikuusentatti 1.37 Lehtokeltavalmuska 1.38 Limanuljaska 1.39 Mustarousku 1.40 Mesisieni 1.41 Mustatorvisieni 1.42 Mustavahakas 1.43 Männynherkkutatti 1.44 Männynleppärousku 1.45 Männynpunikkitatti 1.46 Männyntuoksuvalmuska 1.47 Niittyvahakas 1.48 Nummitatti 1.49 Pulkkosieni 1.50 Punakärpässieni 1.51 Punikkitatit 1.52 Sappitatti 1.53 Suippumyrkkyseitikki 1.54 Suomumustesieni 1.55 Suppilovahvero 1.56 Ukonsieni 1.57 Vaaleaorakas 1.58 Valkokärpässieni 1.59 Voitatti 2 HUOMIOTA HERÄTTÄVIÄ SIENIÄ 2.1 Nuijakuukunen 2.2 Isojuurekas 2.3 Kantonapanahikas 2.4 Keltahaarakas 2.5 Keltasarvikka 2.6 Kimppujuurekas 2.7 Aarnivalkea 2.8 Maahikkaat

[muokkaa] Kauppasienet

(Market) herkkutatti, kangastatti, punikkitatti, voitatti, haaparouskut, kangasrousku, karvarousku, leppärousku, isohapero, kangashapero, kelthapero, viinihapero, mustavahakas, kehnäsieni, mesisieni, keltavahvero, suppilovahvero, (kosteikkovahvero), mustatorvisieni, lampaankääpä, vaaleaorakas, (rusko-orakas), korvasieni, huhtasieni ja viljellyt sienet. Kevätsienistä käyttökelpoisia mm. huhta- ja korvasienet, kevätmalikka, iso maljamörsky, kevätvalmuska, kesävalmuska, valkoinen piennarsieni. Muita männynkäpynahikas, kuusenkäpynahikas, ruskeamustesieni, kiillemustesieni, napanahikas, poimuinen napalakki, ruskea napalakki.

Finnish - English – Latin – Swedish. M – market, * eatable and ok, * * good, * * * excellent, P poisonous, PP kills.

[muokkaa] Akansieni

Marcrolepiota rhacodes – rodnande fjällskivling

• *, keitettävä, metsänreunat, muurahaispesät, puutarhat, august – october

Valkoinen, munamainen-pallo-laakea, suomumainen lakin pinta. Sek. ukonsieni.

[muokkaa] Haaparouskut

Lactarius trivialis –skogsriska

M, * *, keitettävä 5-10', havu- ja sekametsät, koko maa, july – october, trivialis = ordinary, sienisalaatin perusta. Kalvashaaparouskua voi kerätä sekaan.

Sinisen-harmaanruskea, limainen, reuna sisään kiertynyt, jalka ontto, maitiaisneste valkoista.

[muokkaa] Haavanpunikkitatti

Leccinum aurantiacum – Aspsopp

M, * *, kypsytettävä, haapojen alla, july - september

Oranssinruskea, jalka tanakka, tasapaksu. Sek. lehtopunikkitatti, koivunpunikkitatti.

[muokkaa] Hallavahakas

Hygrophorus hypothejus – Frostvaxing

• * *, ensi pakkasten jälkeen ilmestyy mäntykankaille, voi kuivata,

Oliivinsävyinen tummanruskea, limainen. Sek. harmaakirjovahakas.

[muokkaa] Herkkutatti, kivitatti

Cep, Penny Bun – Boletus edulis –Karljohan, stensopp

M, * * * lehti- ja havupuumetsissä, koko Suomi, keskikesä-syksy, edulis = eatable.

Vankka jalka, lakki tahmea, vaalean-tummanruskea, sekoitettavissa männynherkkutattiin, nuoriin sappitatteihin, arvostetuin kauppasieni.

[muokkaa] Isohapero

Tall Russule – Russula paludosa –storkremla

M, * * (*), havumetsät, usein männynseuralainen ja turvemaassa, july – october, paludosus = suo-

Punainen, tanakka punahäiveninen jalka! keskeltä hieman kuopalla

[muokkaa] Jauhosieni

Clitopilus prunulus – Mjölskivling

• * *, ei tarvitse keittää, havu-lehtimetsät, puistot, july - october

Valkoinen, jauhonhajuinen, heltat pitkäjohteiset. Sek. härmämalikka

[muokkaa] Jyvästatti

Suillus granulatus – Grynsopp

• * *, kalkkipitoiset alueet, männyn aluset, keskikes-myöhä syksy.

Punaruskea, pillistö voinkeltainen. Sek. voitatti, lehtikuusentatti

[muokkaa] Kangashapero

Russula decolorans –tegelkremla

M, * *, paistetaan, kuiva kangasmetsä, usein poronjäkälän seassa, july – october, decolorans = värinsä menettävä.

Ruskeanpunainen, sileä, kosteana limainen, jalka valkoinen-harmaantuva. Sek. iso- ja viinihaperoon.

[muokkaa] Kangaskeltavalmuska

Tricholoma auratum – Riddarmusseron

MYRKYLLINEN, männyn seuralainen, syksy

Kellan-punertavan ruskea, laakenee jo maan sisässäà roskainen päältä, heltat kirkkaan keltaiset. Sek lehtokelta- ja äikävalmuskaan. 2006 sienikirjoissa vielä mainitaan syötävänä, uusimmissa myrkyllisenä. Samannäköinen, mutta haavan seuralainen lehtokeltavalmuska taas on syötävä.

[muokkaa] Kangasmyrkkyseitikki

Cortinarius gentilis – Gulbandad spindling

P, mustikkakankaat, august-september

Ruskea, keskustassa nipukka, paksut ruosteenruskeat heltat, jalka pitkä. Sek. suippumyrkkyseitikkiin.

[muokkaa] Kangasrousku

Rufous milk-cap, Red-hot Milky – Lactarius rufus –pepparriska

M, *, keitettävä 5-10', yleisin suolasieni, kaikki metsät, erityisesti mäntykankaat, july - october, rufus = punaruskea.

Punaruskea, kuoppa keskellä ja terävä nipukka, maitiaisneste valkoista, kirpeä maku. Sek. lakritsi- ja sikurirouskuun.

[muokkaa] Kangassillihapero

Russula xerampelina – Sillkremla

• * *, ei esikäsittelyä, havumetsät, erit. mänty, elo-syyskuu

Purppuranpunainen, usein kuoppa keskellä, heltat okrankeltaiset. Sek. mm. iso- ja viinihaperoon.

[muokkaa] Kangastatti

Variegated Bolete – Suillus variegatus –sandsopp

• *, ei esikäsittelyä, männyn seuralainen, elo–syyskuu.

Kellanruskea, kuin kanelia ripoteltu pinnalle, jyväksinen kuiva lakki, pillikerros ruskeahko. Sek. nummitattiin.

Antaa keltaista – vihreänkeltaista väriä. Variegatus = kirjava.

[muokkaa] Kartiohuhtasieni

Morchella elata – Toppmurkla

M, * * *, ei esikäsittelyä, ihmisten käsittelemät paikat, kevät-alkukesä.

Kartiomainen-kapean soikea, huokoinen. Sek. poimukellomörsky, korvasieni.

[muokkaa] Karvarousku

Woolly Milk-cap, Pink-fringed Milky – Lactarius torminosus –skäggriska

M, * *, keitettävä 5-10', koivun seuralainen, july – september, torminosus = vatsakipua aiheuttava.

Punertava, vyöhykkeinen, pitkäkarvareunainen, maitiaisneste valkoista. Jos alapinnat yheensulautuneet tai muumioituneet saattaa olla rouskunriesa loisimassa, jolloin lakki tuottaa riesan itiöitä, erityisesti leppärouskussa, ei kenties myrkyllinen.

[muokkaa] Kavalakärpässieni

Death Cap, Death Angel – Amanita phalloides – Lömsk flugsvamp

PP, ehkä mailman myrkyllisin sieni, Ahvenanmaa, Turku.

Vihertävänharmaa-oliviinsävyinen, jalassa rengas.

[muokkaa] Kehnäsieni

Gypsy – Rozites caperata –rimskivling

M, * * *, ei esikäsittelyä, vähäravinteiset maat, koko Suomi, elo-syyskuu, caperatus = ryppyinen.

Kellanruskea, rengasjalkainen, lakki valkohärmeinen. Sek. valkovillaseitikki.

[muokkaa] Keltahapero

Russula claroflava – Gulkremla

M, * * *, ei esikäsittelyä, koivun alta, keskikesästä alkaen.

Leinikinkeltainen. Sek. munahaperoon.

[muokkaa] Keltahelttavahakas

Hygrophorus karstenii – Äggvaxing

• * *, ei esikäsittelyä, kuusikot, elo-syyskuu.

Valkoinen, heltat aprikoosinkeltaiset, jalka valkeahko.

[muokkaa] Keltarousku

Lactarius repraesentaneus

• *, ei esikäsittelyä, kosteissa koivu- ja kuusimetsissä, elo-syyskuu.

Vaaleankeltainen, maitiaisneste värjää mallon violetiksi. Sek. karva- ja isovoirousku.

[muokkaa] Keltavahvero, kantarelli

Chanterelle - Cantharellus cibarius –Gul kantarell

M, * * *, ei esikäsittelyä, valoisa sekametsä, erit. koivu, metsänreunat, polut, keskikes-syksy, cantharellus = pieni pikari, cibarius = eatable.

Yellow, reuna aaltoileva. Muodostaa sienijuuren koivun tai kuusen kanssa. Siirto melko mahdotonta. Sek. valevahvero, keltaheltta- ja niittyvahakas. Myös albiinokantarellejä. Valevahverolla oikeat punertavat heltat.

Katso myös oma sivu Kantarelli

[muokkaa] Kesäpiennarsieni

Agrocybe praecox – Tidig åkerskivling

• * *, ei esikäsittelyä, lehtimetsät, puutarhat, tienvarret, loppukeväästä syksyyn.

Vaalean-harmahtavan ruskea-valkoinen

[muokkaa] Koivuhapero

Russula aeruginea – Grönkremla

• *, ei esikäsittelyä, koivun läheltä, keskikesästä syskyyn

Harmaanvihertävä, keskellä kuoppa, heltat kellertävän valkoiset. Sek. vihersillihaperoon.

[muokkaa] Koivunkantosieni

Kuehneromyces mutabilis – Föränderlig stubbskivling

• * *, ei esikäsittelyä, lakit ruoaksi, lehtipuiden kannoilla, erit. koivu. loppukeväästä syksyyn.

Ruskehtavan eri sävyinen, isoina ryhminä, jalassa ulkoneva rengas jonka alta ruskeasuomuinen. Sek myrkkynääpikkä.

[muokkaa] Koivunpunikkitatti

Leccinum versipelle – Tegelröd björksopp

• *, ei raakana, ei keitetä, kypsytetään hyvin, koivun alla, kesä-syyskuu.

Kellan-ruskeanoranssi. Sek haavan- ja männynpunikkitatti, lehmäntatti.

[muokkaa] Korvasieni

False Morel – Gyromitra esculenta –stenmurkla

M, * * *, keitä 2 kertaa á 5', vettä 3, sieniä 1 osa, huuhtele välillä!!, rikotut hiekkapohjaiset havumetsät, spring, esculentus = eatable.

Poimuttunut, jalka vaalea. Ehdoton kevätsieni, syksyllä sek. piispanhiippaan, laakakorvasieneen, mörskyihin, erityisesti syötävään mustamörskyyn. Paperin hautaaminen auttaa erityisesti jos ennestään rihmastoa. Käytää paperia ravintonaan ja parempi sato n. puolentoista vuoden kuluttua ja kestää 2-3v. Paras paperipaikka kuusta kasvava kangasmetsä, mutta kuiva mäntykangas käy myös. Kehittänyt metsänhoitaja Esko Jalkanen kertoo 60-80 cm syvä kuoppa, puoli metriä sanomalehtiä, peitetään samalla mineraalimaalla, ei humusta takaisin, ei aivan muun pinnan tasaan. Kuivaaminen hävittää myös myrkyn eli kun murtuu äänekkäästi napsahtaen! Älä kuivaa huonosti tuuletetussa sisätilasssa.

[muokkaa] Kupukirjovahakas

Hygrophorus korhonenii

• *, ei esikäsittelyä, havumetsien neulaskarike, syys-lokakuu.

Ruskeanharmaa, keskusta tummempi. Sek. harmaakirjovahakas.

[muokkaa] Kurttusieni

Sparassis crispa – Blomkålsvamp

• * *, ei esikäsittelyä, isojen mäntyjen juurelta, Etelä-Suomi

Kellertävä-rusehtava, poimumainen pallo. Sek. keltahaarakas.

[muokkaa] Kuusenleppärousku

Lactarius deterrimus – Granblodriska

M, * * *, ei esikäsittelyä, tiheät kuusikot, elo-syyskuu

Porkkananpunainen, keskeltä vihertävä, matalasuppiloinen. Sek. männynleppärousku.

[muokkaa] Kuusiherkkusieni

Agaricus sylvicola – Skogschaminjon

• * *, ei esikäsittelyä, kuusen neulaskarikkeella, syys-lokakuu

Valkoinen, heltat aluksi punertuvat, sitten mustuvat ja lakki aina kuivan tuntuinen = erot valkokärpässieneen. Sek. valkokärpässieneen.

[muokkaa] Kuusilahokka

Hypholoma capnoides – Rökslöjskivling

• * *, ei esikäsittelyä, lakki käytetään, havupuiden kannoilla, erit. kuusi.

Ruskeankeltainen. Sek. kitkerä- ja punalahokka, leppähelokka.

[muokkaa] Känsätuhkelo

Lycoperdon perlatum – Vårtig röksvamp

• *, vain kun valkosisuksinen, ei esikäsittelyä, metsät, hakamaat, elo-syyskuu.

Kermanvalkoinen, piikkinystyinen. Sek. nuijakuukunen.

[muokkaa] Lampaankääpä

Sheep Polypore – Albatrellus ovinus –fårticka

M, * *, ei esikäsittelyä, tuoreet sammaleiset havu (kuusi) metsät, syys-lokakuu, ovinus = sheep.

Rusehtavan valkea lakki, hienot pillit, malto raaputuspinnasta valmistettaessa muuttuu kellanvihreäksi erona typäskääpään. Typäskääpä ruskettuu.

[muokkaa] Lehmäntatit

Leccinum scabrum

• *, ei esikäsittelyä, koivun seuralainen, alkukesä-loppusyksy, scaber = karkea.

Ruskehtava lakki, jalka tanakka, nukkatupsuinen. Doesn’t change colour when break. Sek. Koivun- ja männynpunikkitattiin, nokitattiin ja valkolehmäntattiin.

[muokkaa] Lehtikuusentatti

Suillus grevillei – Lärksopp

• *, pintakelmu poistetaan, lehtikuusen luona, elo-syyskuu

Ruskeankeltainen limainen lakki, lakin värinen jalka. Sek. voitattiin ja jyvästattiin.

[muokkaa] Lehtokeltavalmuska

Tricholoma flavovirens – Riddarmusseron

• * *, ei esikäsittelyä, haapojen luota, lehtomaiset metsät, syys-lokakuu.

Ruskea lakki, joka repeilee paljastaen valkoisen mallon. Sek. kangaskelta-, laho-, äikävalmuskaan.

[muokkaa] Limanuljaska

Gomphidius glutinosus – Citronslemskivling

• *, limainen pintakerros pois, kuusimetsät, elo-syyskuu

Siniharmaa limainen lakki, jalan tyvi sitruunankeltainen. Mustaa muut sienikorin sienet.

[muokkaa] Mustarousku

Lactarius necator - Svartriska

• *, 5-10' keitetään, kuusi- ja sekametsät, puistot, pihakoivikot, elokuu-pakkaset.

Musta tai likaisen ruskea lakki. Sek. pulkkosieneen.

Yksi käytetyimmistä rouskuistamme. Sis. nekatoriinia, joka aih. bakteereissa mutaatiota -->kenties aih. syöpää ihmisellekin-->poistettiin kauppasieniluettelostaàehkä turhaan. Syötävä kuitenkin.

[muokkaa] Mesisieni

Honey Fungus, Honey Mushroom – Armillaria borealis –honungsskivling

• *, keitettävä, kuolleet kannot, elävät puut.

Tupastava, renkaallinen, suomupintainen lakki. Suurta vahinkoa taloudellisesti. Nuoret kerätään. Hohde kannossa. Mesisienen rihmasto hehkuu kosteassa ja lämpimässä kellanvihreää valoa, myös vinokkaat. Energia muuttuu valoksi 90%. Säätelee lusiferaasi -entsyymeillä, perustuu lusiferiiniin joka hapettuu. Lat. lux-valo ja ferre-kantaa. Pidetty paholaisen keksintöinä-->paholaiselle Lucifer nimi.

[muokkaa] Mustatorvisieni

Horn of Plenty – Cratellus cornucopioides –svart trumpetsvamp

M, * * *, hyvä kuivattava, lehto, tuore kangasmetsä, valoisat aukkopaikat, polun varret, elo-lokakuu, Etelä- ja Keski-Suomi, cornucopioides = muistuttaa runsaudensarvea.

Musta lakki, ohutmaltoinen.

[muokkaa] Mustavahakas

Hygrophorus camarophyllus – Sotvaxing

M, * * *, ei esikäsittelyä, usein toukkaisia, havumetsien sammalikot, syys-lokakuu

Tummanruskehtava lakki. Sek. nuijamalikkaan, ja isojuurekkaaseen.

[muokkaa] Männynherkkutatti

Boletus pinophilus – Rödbrun stensopp

M, * * *, ei esikäsittelyä, nopea kasvuinen, männyn juurisieni, mäntyvaltaiset kangasmetsät, heinä-elokuusta

Punaruskea muhkurainen lakki. Sek. herkkutattiin.

[muokkaa] Männynleppärousku

Lactarius deliciosus – Tallblodriska

M, * * *, ei esikäsittelyä, männyn juurisieni, elo-syyskuu, ei Pohjois-Suomessa.

Oranssinpunainen lakki, maitiaisneste porkkananpunaista. Sek kuusenleppärouskuun.

[muokkaa] Männynpunikkitatti

Leccinum vulpinum – Tallsopp

• *, mäntyvaltaiset kangasmetsät, keskikesästä lähtien.

Punaruskea lakki. Sek. koivunpunikkitattiin ja lehmäntattiin.

[muokkaa] Männyntuoksuvalmuska

Tricholoma nauseosum – Goljatmusseron

• * *, ei esikäsittelyä, hiekkaiset mäntyvaltaiset kankaat, elo-syyskuu.

Suuria tummanpunaruskeita suomuja, kiinteä, imelä tuoksu. Japanilaisille!! matsutake, suuri ja kallis herkku.

[muokkaa] Niittyvahakas

Camarophyllus pratensis – Ängsvaxing

• * *, ei esikäsittelyä, hakamaat, laitumet, vanhat niityt, syys-lokakuu.

Vaalean kellanruskea. Sek. keltavahvero.

[muokkaa] Nummitatti

Suillus bovinus – Örsopp

[muokkaa] Pulkkosieni

Brown Roll-rim - Paxillus involutus – pluggskivling

P, rikottu maa, koko Suomi, june - , involutus = sisäänkiertynyt.

Ruskea, matalan suppilomainen, pitkäjohteiset heltat, kosketuskohdasta tummuva, sisäänkiertynyt reuna.

Lankojen värjäämiseen. Syöty ennen, mutta ei syötävä!

[muokkaa] Punakärpässieni

Fly Agaric – Amanita muscaria –brun flugsvamp

P, koivun seuralainen.

[muokkaa] Punikkitatit

Boletes – Leccinum sp.

M, * *

Kypsennettävä kunnolla.

[muokkaa] Sappitatti

Bitter Bolete – Tylopilus felleus –gallsopp

Not for food, havumetsissä, napapiirille asti, felleus = sappi.

Jalassa karkea verkkokuvio, karvasmakuinen, pillinsuut vanhempana punertuvat.

[muokkaa] Suippumyrkkyseitikki

Cortinarius speciosissimus –toppig giftspindling

PP, havumetsät, july – october.

Kellanruskea, terävähkö nipukka, jalassa epäsäännöllisiä vöitä.

Orellaani –myrkkyä, oireet 3 –7 pv kuluttua kova jano, väsymys, päänsärky, lihas- ja vatsakivut. Vahingoittaa munuaisia.

[muokkaa] Suomumustesieni

Shaggy Ink Cap – Coprinus comatus –fjällig bläcksvamp

• * *, vastaperustetut nurmikot, tienvarret, jätekasat, koko Suomi, coma = karva.

Big, white, lieriönmuotoinen, suomupintainen, heltat hajoavat musteiseksi nesteeksi.

[muokkaa] Suppilovahvero

Trumpet Chanterelle – Cantharellus tubaeformis –trattkantarell

M, * * *, kosteat havumetsät, kuusimetsä, kuusikkorinteen alaosa, rahkasammalen seassa, korpimaiset maastot, September – october (december) , tubaeformis – torvimainen.

Navallinen, lakki 2-6 cm, harmaanruskea, heltat johteiset, likaisenkeltainen pitkä, ontto jalka. Maku pähkinäinen. Saattaa sekoittaa rustonupikkaan, jonka hattu rustomainen ja hyytelömäinen tai kosteikkovahveroon. Hyvä kuivattava, esimerkiksi lattialämmityksellä paperin päällä yö. Vanhojen sammaleisten metsien sieni, ei nuorien talousmetsien. Pakkasöinä itiöemä työntää vettä pinnalle, joka kuuraantuu ja sitten jäätyy, jäätymisessä vapautuu lämpöä pitäen sienen lpt yli 0. Kylmyyden jatkuessa jääkiteitä myös soluväleihin ja solunesteet väkevöityvät alentaen jäätymispistettä. Ei koskaan yksin, paras tarkistaa joskus maasto useasta suunnasta. Paistetaan voissa, sipulin ja kerman kanssa tai keitoksi. Ei tarvitse maustaa.

[muokkaa] Ukonsieni

Powasol Mushroom – Macrolepiota procera –rodnande

• *, avoin niitty

Jalka harmaanruskeakuvioinen, malto ei punerru.

[muokkaa] Vaaleaorakas

Hedgehog Fungus – Hydnum repandum –blek taggsvamp

M, * * *, tuoreet kangasmetsät, koko Suomi, august – november, hydnon = tryffeli, repandus = ylös taivutettu.

Vaaleapiikkinen, yhteenkasvaneita.

[muokkaa] Valkokärpässieni

Destroying Angel – Amanita virosa –vit flugsvamp

PP, lehti- ja havumetsät, august – october, virosus = pahanhajuinen, myrkyllinen. White pysyvästi, renkaallinen, paksuuntunut jalka valkoisessa tupessa. Myrkyllisimpiä!

Sekoitettavissa herkkusieniin ja silkkivalmuskaan.

[muokkaa] Voitatti

Slippery Jack – Suillus luteus –smörsopp

M, * * *, männyn seuralainen, mäntyrajalle asti, mid-summer – autumn, luteus = yellow

Renkaallinen, pillikerros yellow, limainen pintakerros hyvä ottaa pois.

[muokkaa] HUOMIOTA HERÄTTÄVIÄ SIENIÄ

[muokkaa] Nuijakuukunen

Calvatia excipuliformis – Långfotad röksvamp

• *, päärynämäinen harmaanvalkoinen tai ruskehtava. Sek. känsätuhkeloon.

[muokkaa] Isojuurekas

Megacollybia platyphylla – Stecknagelskivling

• , kannoilla, lahonneissa puissa, oliivinsävyisen harmaanruskea

[muokkaa] Kantonapanahikas

Xeromphalina campanella – Rostnavling

Käyttökelvoton, satamäärin havupuiden lahonneilla kannoilla, ruosteenruskea, jalka ohut keltainen.

[muokkaa] Keltahaarakas

Ramaria "flava" – Gulfingersvamp

Käyttökelvoton, pensasmainen kasvutapa. Sek. keltasarvikka, kurttusieni.

[muokkaa] Keltasarvikka

Calocera viscosa – Gullhorn

Käyttökelvoton, kumimainen, haarakas, kirkkaan oranssinkeltainen.

[muokkaa] Kimppujuurekas

Collybia acervata – Tuvnagelskivling

Käyttökelvoton, tiheinä kimppuina punaruskea sieni.

[muokkaa] Aarnivalkea

Maahan kaivetun aarteen merkkinä, jonka lisäksi asetussanat jolla sai aarteen tai piti olla vartioivia henkiä väkevämpi voima. Aiheuttaa mm. mesisieni tms., suolla kenties suokaasun, metaanin palaminen joka syttyy fosforiyhdisteistä. Suokaasua rehevien järvien pohjaliejusta ja soiden turpeesta yleensä kuplina pinnalle. Lattiasienet. Puutaloissa elää pari sataa sienilajia, joista pahin lattiasieni. Muut lopettavat kasvun puun kuivuessa, lattiasieni pystyy kuljettamaan vettä rihmastossaan. Erittää pintaankin itkien. Jos rossilattia on alustan tuuletus ja kuivatus varmistettava, jätettävä ryömintätila ja kulkureitti, poistettava romut ja estettävä maan ja puun kosketus. Merkkejä vinot ovet, notkuvat viettävät lattiat, ummehtunut haju, kosteustahrat, umpeen betonoitu sokkeli. Käytä lahokoiraa, asiantuntijaa ostaessasi taloa.

[muokkaa] Maahikkaat

Suomessa 6-7 lajia. Kangasmetsissä yl. nystymaahikas, mäntymaahikas, jyväsmaahikas. Tryffeleitten kaukaisia sukulaisia. Ei liene myrkyllisiä. Itiöemä muistuttaa kivestä-->käytetty lemmen nostattajina. Etsi metsistä suppilomaisista kuopista kuoren kappaleita, joita jänis, poro, villisika, kettu, mäyrä, näätä tai muu kaivanut. Nisäkkäät levittävät ulosteiden mukana. Noidankehä. Tyypillisin laji härmämalikka. Myös jättimalikka.